Porasimme reikiä linjaan, josta halusimme harkon hajoavan. Sitten talttapäällä vaan kilkuteltin lisää. Sitten kokeilimme pilkkoa paloiksi. Aina välillä linjaa ja sitten vain tuosta päältä lohkoen paloja.
Tällä lähti enimmäkseen.
Melkoinen peli, poranterä uppoaa kevytsoraharkkoon kuin lämpimään voihin, mutta ihmeen sitkeä vastus seinä silti oli, alkuun lähti lähinnä vain pieniä paloja.
Viimeinen lohkare!
Nyt mahtuu kulkemaan!
Tukiraudoista toinen sinkosi yhtäkkiä kesken hakkuun irti. Onneksi ei osunut ketään!
Sisällä näyttää tältä:
Piti kaivella "vähän" maata tuosta edestä ja sivulta. Tuota jyskyttäessä meinasi maa itsekin vajota, mutta onneksi saimme pysäytettyä kivillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.