2.7.2018

Minikokoisen maakellarin perusparannus, osa 2

Kellariprojekti etenee. Ulkopuolisia mielipiteitä en yllättävää kyllä suunnitelmille saanut rintamamiestalo.fi:stä, mutta sen verran asiaa olen ehtinyt tutkia että ilmankin toivottavasti pärjää. Lähes kaikki materiaalit on ja hankittu, niillä pääsee työssä varsin pitkälle. Kellarin edusta on jo kaivettu auki entisen maapenkan mitalta, mutta luultavasti jokunen kottikärryllinen maata pitää vielä poistaa ennenkuin ulkokuoren perustukset on tehty, seinä alkaa nousta, ja routaeristys on paikallaan, ja kuoppaa pääsee lapioimaan taas umpeen.

Suunniteltu oven korotus / kynnyksen madallus näkyy jo reikärivinä/urana oviaukon alanurkassa



Urpo Nurmiston Maakellari -kirjan (joka taitaa olla niitä harvoja aiheesta tehtyjä suomenkielisiä kirjoja) mukaan riittävä lämmöneristys maakellarin betonirakenteisessa katossa on 115 mm "solumuovia" (tarkoittanee nykytermein EPS:ää, ainakin näin oletan) kun maakerroksen paksuus on 30 cm, ja vastaavasti toisessa ääripäässä 90 mm eristettä 150 cm maakerroksen kanssa. Meillä maakerroksen paksuus jää tuosta 30 sentistäkin vielä puoleen, mutta entisen rakenteen mukainen 200 mm EPS pitäisi siis olla tarpeeksi - varsinkin jos sen ei tarvitse enää liota vedessä kuten tilanne ainakin nyt viime vuosina on ollut.

Routasuojaukseen Nurmisto suosittaa 100 mm EPSää metrin etäisyydelle asti etuseinästä ja vielä 50 mm siitä puoli metriä eteenpäinkin. Koska ei huvita avata koko talon kellarin kulkuluiskaa, tyydymme vähempään, mutta toisaalta kun nyt etuseinä tulee kaksinkertaiseksi eristeraolla jo maanpinnan alapuolelta saakka, ainakaan kellarin kylmenemisen takia ei pitäisikään tarvita niin paljoa routaeristystä. Entinen routaeristys on ollut 50 mm EPS seinää vasten ja 50 mm EPS edessä laatoituksen alla sekä erillinen kaistale etuseinän edessä olleen maapenkan alla.

Roudan takia Nurmiston mukaan myös sivuseinät pitäisi eristää 50-100 mm EPS:llä ulkopuolelta näin Etelä-Suomessakin 1,5 m syvyyteen asti. Tosin kevytsoraharkkoseinän kanssa eristeen sanotaan voivan olla ohuempi tai jopa puuttua kokonaan, mikä sikäli onkin toivottavaa, että tässä tapauksessa 1,5 m syvyys tarkoittaisi että eristämättä jäisi vain noin 50 cm seinän alalaidasta, mikä taas saattaisi rajoittaa maalämmön/-kylmän vaikutusmahdollisuutta (ja juuri siihenhän maakellarin toiminta nimenomaan perustuu). Katon eristyksen yhteydessä annetaan ymmärtää, että kevytsoraharkkorakenteen kanssa eristevahvuus olisi n. 60% betonirakenteen vaatimasta, mutta sen tarkemmin ei eri runkomateriaalien tarpeita eristyksen suhteen erotella.

Niin, ja se kellarin etuseinä. Ulkokuori tulee 85 mm paksuisista Kahi-tiilistä, väliin 100 mm eristettä (yläosa EPS, alaosa kevytsoraa). Alkuun eristepaksuudeksi suunnittelin puolta tuosta, mutta katon eristetarpeen ja aiemman toteutuksenkin perusteella 100 mm vaikuttaa olevan tarpeen.

Hankkimatta on vielä rappauslaasti etuseinään ja bentoniitti kattoa varten, sekä ovien materiaalit. EPS:ää meillä ainakin pitäisi olla riittävästi niin että sitä riittää myös ovien eristykseen, puutavara niihin täytyy hankkia sitten kun ulkokuori on saatu valmiiksi ja mitat on selvillä. Jos paljastuu, että katon eristys pitää kokonaan korvata uudella, voi olla että eristettäkin pitää ostaa lisää. Pakkauskoot vaan ovat sellaisia, että saa tarkkaan harkita ottaako ekstraa lojumaan nurkissa vai kierrättääkö sittenkin vanhaa. Ja toisaalta, viidenkympin tuotteen rahti saattaa maksaa yli satasen, näin autottomalle...

Korvausilmakanavan suhteen olen vielä kahden vaiheilla, mennäkö työläämmällä mutta ehkä paremmalla ratkaisulla jossa korvausilma tulisi maan alla sivuseinän läpi parin metrin päästä, vai tehdäkö kuten Nurmiston kirjassa ehdotetaan ja tehdä  oviin säädettävät aukot. Jonkunlainen ilmanvaihto "tuulikaappiin" olisi varmaan hyvä olla, ettei siellä ala sienirihmastot kasvamaan, mutta koska kokonaisrakenne on muuten vähän siinä toimivuuden rajoilla mittojen ja sijainnin suhteen, korvausilman esijäähdytys/-lämmitys maan sisäisellä putkella olisi kuitenkin perusteltu. Voi olla, että ratkaisun valinta selviää sen mukaan saanko seinään tehtyä reiän... Hankin kyllä osin tätäkin tarkoitusta varten poravasaran (jolle kyllä löytyy muutakin käyttöä taloudessa jossa on ennestään vain akkupora), ja kevytsoraharkko lienee aika helppo läpäistä, mutta edes kohtalaisen nätin pyöreän ja riittävän ison reiän tekeminen ei silti välttämättä ole ihan triviaalia kun ensi kertaa on asialla. Oviaukon korotusta vähän sommiteltiin jo, iskuporakone uppoaa harkkoon kuin voihin, mutta saako harkon halki helposti edes talttaamalla jää nähtäväksi. Taltta uppoaa kyllä harkkoon helposti, mutta jää myös helposti jumiin.

Raportoimme tuloksista kun on taas jotain kerrottavaa.
submit to reddit Delicious

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti