19.6.2017

"Pientä" pintaremonttia

Viime keväänä meillä kävi yhdestä firmasta mies tekemässä tarjouksen ulkoseinien, ikkunanpokien ja katon maalauksesta ja käsittelystä. Hinta oli huima (ei välttämättä yleiseen tasoon nähden, mutta sillä hetkellä meidän mielestä kuitenkin) eikä meillä ollut juuri siinä kohtaa rahaa.
Päätimme kuitenkin että kyllä vuoden päästä täytyy seinät ja varsinkin ikkunat ainakin maalata.
No, lähettelimme neljä tai viisi kyselyä ja saimme jopa kaksi vastausta.

Esa kyseli maalifirmoilta maaleista ja senkin perusteella vähän valinta tapahtui. Yksi tarjokas kävi tutustumassa kohteeseen oma-aloitteisesti ihan itsekseen, ja tarjosi (ehkä tietämättään, ehkä ymmärtämättään) tuuletusraottomaan ulkoverhoukseen akrylaattimaalia, mitä myös lateksimaaliksi on kutsuttu. Koska RMT-palstalta on tullut opittua ainakin se, että tällaiseen seinärakenteeseen (ei höyrynsulkua sisällä, ei tuuletusrakoa ulkona) ei kannata ihan mitä tahansa vetää, kysyttiin asiasta vielä maalifirman asiakaspalvelusta. Täytyy antaa kysymykseen vastanneelle Colorian edustajalle siitä täydet pisteet, että vastaus tuli nopeasti, oli selkeä, perustui maalien ominaisuuksiin, ja vieläpä päätyi suosittelemaan kohteeseen öljymaalia (joita heillä ei ole tarjolla), kun kerran seinät tähänkin asti on sellaisella onnistuneesti maalattu.
Toinen paikan päällä käynyt tarjosi sitten heti suoraan öljymaalia. Ja tällä maalarilla, kenet sitten valitsimmekin, oli myös itsellä vanha talo, joten hän tiesi niistä jotain.

Maaleiksi valikoitui Tikkurilan Teho-öljymaali sävyllä 501X seiniin ja sävyllä 296 katon otsalautoihin, ja Teho Ikkunamaali sävynä 296 ikkunoihin. Lisäksi maalari halusi välttämättä korjata sokkelin pintaa kuistin kohdalta, kun tuo porrasremontti on jäänyt vaiheeseen ja sitä myöten portaiden kupeet karmean näköisiksi, sen veti Yki sokkelimaalilla (josta RMT-palstalla on vähintäänkin kahta ääripäätä mielipiteissä, toivomme parasta...). Samoin maalari halusi myös maalata kaiteet ja seinällä olevat tikkaat uusiksi (tästä jäi maalivalinta jo unholaan, mutta sävy tuota Tikkurilan 296:sta vastaava kuitenkin, samaa tavaraa meni myös ikkunoiden pelteihin). Parvekkeen pellitetty lattiakin sai siinä sivussa tuoreen maalipinnan.

Kasvit saivat kyllä osansa...seinän vierellä ja muutaman metrin säteellä talosta. Nosturi kuopi myös kivasti nurmikon rullalle. Toki meillä kasvaa tuota sammaltakin niin pirusti, ettei haittaa. Ja uusiutuu kyllä nopeasti kiitos sitkeiden rikkaruohojen, ei ehkä täksi kesäksi. Pihaa täytyy muutenkin nyt vähän tasoitella.




Kuunliljat ovat kyllä sitkeitä nousemaan vaikka joku vähän talloisikin kasvun alkuvaiheessa, loppukesästä tuotakaan aukkoa ei välttämättä edes huomaa.

Tässä kuvia ennen maalausta (klikkaa niin näet isompana):







Ja maalauksen jälkeen:











Kyllähän se nyt huomattavasti särmikkäämmältä näyttää, kun tuli lisää kontrastia ja varsinkin seinien väri on nyt heleämpi. Myös kaiteiden ja tikkaiden sävyn muuttuminen edellistä sävyä tummemmaksi teki ne jotenkin paljon paremman näköisiksi, myös niistä kohdin missä entinen maali oli vielä ihan hyvässä kunnossa, kuten parvekkeella.
Nyt sitten kun vielä itse vetää maalia portaiden päällyspuolelle, yhtäkkiä se projekti voisikin olla valmis! Lieköhän portaisiin ostettu maali vielä ok, se on sentään joutunut odottelemaan pari kesää tuolla kellarissa... suht tasaisen viileä säilytyslämpötila siellä kyllä on, mutta vähän pitkä aika silti...

Tässä vierekkäin/päälleikkäin ennen ja jälkeen muutama kuva

Pari 1:


Pari 2:


Pari 3:

Pari 4
 

Tietyssä valossa tuo uusi sävy näyttää melko keltaiselta kyllä, muttei liiaksi.

Ja vielä muutama, helppo tunnistaa mikä kuva on uusi:



submit to reddit Delicious

9.10.2016

Miten IT-nörtti korjaa ruohonleikkurin?

Kävi sitten kesällä niin, että ruohonleikkuri alkoi kesken ajon yskiä ja sammui, eikä suostunut enää starttaamaan. Tällaiselle nörtille, joka ei ole koskaan perehtynyt polttomoottorikäyttöisten laitteiden sielunelämään tuollainen on ihan kunnon haaste - mitä ihmettä sille oikein voi tehdä? Kyllähän polttomoottorin toimintaperiaate noin niinkuin suunnilleen on tiedossa, mutta kun ei ole rassannut nuorena mopoja eikä vanhempana autojakaan, pitää kysyä googlelta. Joskus vuosikymmen sitten tilanne olisi ollut toinen, mutta liekö nykyään montaakaan asiaa johon ei löytyisi jonkun sortin korjausvideota - pelkkä kirjallinen selvitys kaasuttimen eri osien toiminnasta ei hirveästi nimittäin auta jos ei edes tiedä mikä mikin on...

Koska moottori narusta nykimisen jälkeenkin aina vain sammui samoin tein, savuttamatta sen ihmeemmin tai pitämättä omituista ääntä, ihan kuten bensan loppuessa, ensimmäinen diagnoosi oli että se ei saa bensaa. Koska se oli helpoin lähtökohta ongelman selvittämiseen, aloitin bensatankin putsaamisella. Tankissa oli melkoinen määrä roskaa pohjalla, ties miten monen vuoden saatossa kertynyt, ja kondensoitunutta vettäkin siellä voisi olla (vaan eipä tullut kurkattua lampun kanssa tankin pohjalle olisiko siellä näkynyt vesihelmiä). Sinänsä ilman asianmukaisia välineitä tankin tyhjennys oli melkoista sähläystä, ennen kuin selvisi että kyseisen leikkurin tankin saa erittäin näppärästi irti koneen kyljestä avaamalla kaksi pulttia... Puhdistin siis tankin ja imuputken päässä olevan sihdin, sekä kaasuttimen alta poterot joiden kautta bensa siirtyy kaasuttimeen ja kaasuttimen sisäpuolen, laitoin osat takaisin paikalleen, tankkiin bensaa ja yritin käynnistää.

Ei toiminut.

Tähän mennessä olin jo sen verran viisaampi, että ymmärsin että kaasuttimessa on joku kalvo, joka on oleellinen laitoksen toiminnalle, mutta että mikä kalvo ja miten siitä voi tietää onko siinä joku vika... Vaan kuten sanottu, mistäpä ei löytyisi nykyään ohjevideota. Täsmälleen samanlaisen ruohonleikkurin moottorin kaasuttimen tiivisteen ja kalvon vaihdon opastava video osoittautui loistavaksi opettajaksi. Samalla selvisi nimikin kaikille osille näppärästi... Purin siis jälleen tankin irralleen, irrotin kaasuttimen ja sen alta kalvon ja tiivisteen ja puhdistin kalvon koska ilman vara-osaa muutakaan en oikein voinut. Puhdistin varmuuden vuoksi myöskin sytytystulpan. Ja jälleen kaikki osat takaisin paikalleen ja bensat takaisin tankkiin, ja toiveikkaana kokeilemaan.

Ei toiminut.

Huolimatta siitä että olin juuri oppinut purkamaan ja kokoamaan jälleen uuden laitteen (ja se alkoi harjoituksen myötä käydä varsin näppärästi jo), olin jokseenkin turhautunut. Vara-osia saa kyllä tilattua netistä, mutta ruoho kasvaa pihassa, ja kun viikolla ei ole aikaa askarrella ylimääräisiä, leikkurin kuntoon saaminen olisi siirtynyt viikolla eteenpäin. Vaan onneksi kävi niin, että löytyi lauantaina auki oleva pienkoneliike inhimillisen matkan päästä (vain puoli tuntia polkupyörällä, siis ihan lähellä). Alle kympin vaihto-osat mukaan ja takaisin pajalle!

Ja katso, kävi niin, että kolmas yritys oli hyvä ja kone pärähti käyntiin.

Mitä tästä opimme (paitsi purkamaan tietynmallisen Briggs&Stratton -moottorin kaasuttimen)? Varsinkin jos olet "kädetön" koneiden suhteen ja hankit puutarhakoneen, hanki sellainen joka perustuu johonkin hyvin yleiseen moottoriin, koska sitten kun kone hyytyy, ja tarvitsisit sitä, ei ihan välttämättä tarvitse kuitenkaan alkaa soitella korjaamoihin (joista ihan kaikki eivät suinkaan nouda konettasi, autottomat hipit huomio), vaan käyttämällä jonkun tunnin asian opiskeluun saatat jopa ihan itse saada koneesi takaisin toimintakuntoon. Tässä tapauksessa vaihtoehtona olisi ollut korjaamo, joka vakiohintaan korjaa vian kuin vian ja samalla tekee perushuollon, ja itse tehden säästö oli puolensataa euroa (aikaa toki hukkui vähintään satasen edestä, mutta itsensä kehittäminenhän kuulema kannattaa aina). Dokumentoin tämän ihan siltä varalta että se pelastaa joskus jonkun kohtalotoverin kesälauantain.
submit to reddit Delicious

19.7.2016

Työhuoneen ja ruokahuoneen vaihdos

Minun työhuoneeni muutto yläkertaan ei ollutkaan toimiva ratkaisu...olemme puhuneet useampaan otteeseen, jopa silloin remontointivaiheessa että olisimmeko sittenkin laittaneet ruokahuoneen tuohon missä oli työhuone. Nyt sitten päätimme toteuttaa sen. Viikko siihen meni ja muutama päivä päälle. Mieheni sai mietittyä kuinka elektroniikan saa vanhaan ruokahuoneeseen aseteltua, joten ei muuta kuin pora käteen ja seiniä poraamaan. Pujottelimme johtoja seinien läpi.
Sitten piti askarrella työhuoneen kaappiin uusia hyllyjä ja niiden kannattamia.
Ja raahata kokonaan puusta tehty ovi vintiltä alas. Ja ommella verho.
On työhuoneessa töitä jo tehtykin. Ja ruokahuoneessa syöty välillä isollakin porukalla.






 Työhuone




 Tuon minun konepöytäni vieressä on vielä mieheni tietokonepöytä, sen edessä tämä kuva tuoli.

 Keittiöstä päin työhuoneeseen

submit to reddit Delicious

19.3.2016

Ja maailma pelastuu, tunti tunnilta, päivä päivältä

Kaikenmoinen mittaaminen on nykyisin trendikästä, ja siitä minäkin tässä nyt ajattelin pari sanaa naputtaa.

Taannoin kulutusseurantataulukkoon maalämmön lukemia sovitellessani päädyin arvioimaan puhdasta taloussähkön kulutusta menneiltä vuosilta. Meillähän oli vain yksi sähkömittari, ja öljylämmityksen sähköntarpeesta on ollut vain summittainen arvio ("pieni"). Jotta voisi edes jotenkin uskottavasti vertailla kuluvaa vuotta (ensimmäistä maalämmöllä) aiempiin vuosiin, piti saada eroteltua taloussähkön kulutus lämmitykseen menneestä sähköstä. Hoksasin siinä sitten, että kesän lämpiminä viikkoinahan lämmitykseen menee ainoastaan sen verran mitä nyt veden lämmitys vie (kellarin lämmitys menee aikalailla siinä sivussa), joten nappasin lämpimien viikkojen kohdalta viikkominimin kultakin vuodelta ja nipistin siitä vielä vähän, niin että päästiin viime vuoden osalta suunnilleen samaan tasoon kuin mitä nyt on pelkän taloussähkön kulutus.

Tulos on varsin ilahduttava: 2012 kulutus oli luokkaa 290 kWh/kk, 2013 ja 2014 enää vajaa 250 ja 2015 enää 220. Voidaan siis sanoa, että suunta on hyvä, joskin voi olla vaikea pitää tuo vähennystahti pelkästään tähän astisilla keinoilla, eli vaihtamalla sähkölaitteita vähemmän kuluttaviin. Pakastin vaihtui 2013 ja muut kodinkoneet ovat kokolailla moderneja jo, hehkulamppuja on pikkuhiljaa korvattu pienoisloisteputkilla ja nyt viime aikoina myös led-lampuilla. 24/7 päällä oleva tietokonekalustokin on kohta kokonaan ilman pyöriviä levyjä (ero "tyhjäkäyntikulutuksessa" on hillitön: 7-10 W vastaan 0,05 W per lätty, ja näille uusille mahtuu sisältöä kuitenkin lähes kymmenkertaisesti).

Maailma ei pelastu ihan pelkästään nipistämällä suomalaisten taloussähkön kulutuksesta, täällä kun suurin osa energiasta uppoaa lämmitykseen ja liikenteeseen, mutta pienestäkin vähennyksestä tulee merkittävä kun riittävän moni niin tekee, ja toisaalta oman ajattelun muuttamisessa on aikalailla sama mistä nurkasta ympäristötietoisuutta lähtee kehittämään - pääasia että lähtee.

Puolen tunnin päästä alkaa vuosittainen kansainvälinen valojensammutus- ja ympäristötietoisuustunti Earth Hour. Pitää käydä tekemässä vähän kaakaota ja irrottautua sähköisestä viihteestä, sytyttää kynttilät ja mennä lukemaan - paperilta. Siinä on kyllä pientä ironiaa, mutta kun se paperi nyt on joka tapauksessa puserrettu ison koneen nokalta ulos, parempi lukea mitä siihen on painettu kuin jättää lukematta.
submit to reddit Delicious

14.2.2016

Lämpötilaseurannan automatisointi

Olen alusta asti viikoittain pitänyt kirjaa erinäisistä mittarilukemista (lämmöt, paineet, kulutuslukemat jne) ja öljypolttimen kanssa tuo oli ihan toimiva ratkaisu kun lämmöntuotanto on suhteellisen lyhytkestoista ja aina selkeästi joko päällä tai sitten ei, ja kun lukemat ottaa aina vaikkapa vähän aikaa polttimen sammumisen jälkeen, ne ovat hyvinkin vertailukelpoisia. Lämpöpumpun kanssa tilanne osoittautui hankalammaksi, varsinkin kun patteriverkon ja pumpun väliin tuli puskurivaraaja, ja kaiken lisäksi putkari purki patteriverkon vanhat lämpömittarit pois. Pumpusta itsestään saa kyllä ulos tarkatkin lukemat, mutta lämmöntuottosykli on nyt paljon pidempi (kovilla pakkasilla jatkuva), ja esim. puskurivaraajan latauspuolen lämmöistä ei vielä saa välttämättä kovin tarkkaa kuvaa patteriverkon tilanteesta, varsinkaan latauksen aikana.

Kehno kuvaaja joka kuitenkin kertoo jotain siitä miten
MLP:n lähdön lämpötila ei ole juuri hetkeäkään vakio
Lisäksi säiden väliin nopeakin vaihtelu tekee sen, että kerran viikossa kirjattu lukema ei välttämättä ollenkaan vastaa menneen viikon keskiarvoa. Tämän takia jonkun sortin automaattinen jatkuva mittarointi on muhinut ajatuksen tasolla jo pitkään. Tekniseksi ratkaisuksi valikoitui pikkuhiljaa harrastajien suosimat Maximin 1-wire -väylä antureineen ja  väylän "isännäksi" Raspberry Pi (taskukokoinen tietokone). Nyt sitten loppuvuodesta kypsyin kasaamaan paketin tarvittavista komponenteista ja laittamaan ne tilaukseen. Tosi harrastajallehan olisi riittänyt tuo RasPi, pussillinen komponentteja ja pari kieppiä kaapelia, mutta koska en halunnut viettää seuraavaa puolta vuotta (optimistinen arvio, realistinen voisi olla pari vuotta...) tuhraten kolvin kanssa nippeleitä yhteen juotellen, ostin vähän pidemmälle jalostettuja komponentteja ja valmiin kotelon RasPille, mikä teki lähtökohdiltaan periaatteessa hyvin edullisesta ratkaisusta jo ihan kohtalaisen hintaisen... Toisaalta kun väylä nimensä mukaisesti on yksi haarautumaton "rata", eikä sen pituus saa olla kuin muutama kymmentä metriä optimitapauksessakaan, ja mittauskohteita on vähän siellä sun täällä, oli käytännössä pakko tehdä ratkaisusta monikanavainen. Tähän Sheepwalksilta löytyi näppärä ratkaisu ja samasta paikasta hankin sitten melkein kaikki muutkin väylän komponentit.

Vuodenvaihteen tietämillä väänsin sitten raakilemaisen ohjelmanpätkän, jolla anturien lukemat luetaan parin minuutin välein, näistä lasketaan minimi, keskiarvo ja maksimi tunneittain ja kirjataan talteen (ja myöhemmin lisäsin vielä vuorokauden vaihtuessa saman yhteenvetolaskennan vuorokausitasolla). Virittelin myös koteloidun RasPin pannuhuoneen seinälle ja vedin ethernet-kaapelilla väylän eri kanavat ensin yhdellä johdolla vähän lähemmäs, missä sitten haaroitin kanavat. Alla näkyvän kaltaisissa näteissä vaaleanpunaisissa antistaattisissa muovipusseissa roikkuu nyt seinällä suojassa tuo väylän haaroitin ja anturien liitoskappaleita, ja lyhyiden johtojen päissä olevat anturit survoin putkien kylkeen eristeiden alle.

HighPi-kotelo, kolme 1-wire väylää lähtee
tummanharmaata johtoa pitkin
Sheepwalksin palikka, jolla eri kanavat
saadaan omiin johtoihinsa

Pyöreät putket ja pyöreään pieneen teräspilliin pakattu anturi eivät kuitenkaan ota hirveän hyvin kontaktia toisiinsa ja mittaukset heittivät todellisesta aika paljon. Ilmeisesti myöskään 9 mm Armaflex ei eristä ihan tarpeeksi hyvin kun lämpötilaero ympäristöön on yli 30C... Sopivamman materiaalin (ja taitojen) puuttuessa päädyin kiertämään rautalankaa anturin ja putken ympäri, ja edelleen paremman materiaalin puutteessa muutaman kerroksen kuplamuovia vielä eristeen päälle. Jälki ei ole järin ammattimainen, mutta lukemat ovat nyt noin asteen sisällä siitä mitä esim. lämpöpumppu latauspiirillin osalta ilmoittaa, joten tarkkuus lienee riittävä. Vedin myös yhden anturin omassa väylässään entisen säiliötilan tuuletusventtiilin sisään mittaamaan ulkolämpötilaa. Tuo venttiili oli ollut ummessa laastin ja ulkokautta sinne survotun kangasmytyn voimin, ja aikalailla umpeen se sai jäädäkin, sen verran sieltä ilma kulkee että pakkasillakin mittari näyttää jotakuinkin oikeaa lukemaa vaikka anturi sokkelin sisällä siis vielä onkin. Kesällä voisi ehkä kokeilla josko ulkopuolen ritilän saisi irti ja anturin vedettyä siitä läpi vähän ylemmäs seinälle.

Paimenpoikalangasta on moneen käyttöön!





Tätä projektia voisi vielä jatkaa niin, että virittelee toisen vastaavan purkin kellarikäytävään mittaamaan kellarikomerojen lämpötilaa ja ehkä jopa ohjaamaan ulkolämpötilan mukaan releellä siellä olevaa puhallinta niin, että komeron lämpötila paremmin pysyisi vakaana. Kosteus- ja lämpöantureita voisi myös laittaa esim. sivuvinteille ja yläkolmioon... ja sikäli kun perunakellarin saa kunnostettua kelvolliseksi, sinnekin oikeastaan tarvittaisiin vastaavaa mittausta varoittamaan esim. jos lämpö painuu nollaan tai nousee liikaa. Joka paikasta ei kuitenkaan löydy läheltä pistorasiaa, ja toisaalta tulin vahingossa tilanneeksi kaksi 1-wire -väylään sopimatonta lämpö/kosteusanturia, joten voi olla että päädyn vielä tutustumaan Arduino-piirinkin käyttöön...
submit to reddit Delicious

8.11.2015

Yhteenveto lämmitysrempasta

Kaivon porauksestahan se kaikki sitten lopulta alkoi. Tein sen päivän töitä kotona, sopii arvata miltä tuo jo aiemmin esitelty keltainen mylly kuulosti purueristetyn seinän läpi... Noh, itse asiassa ei se kyllä ollut läheskään niin paha kuin odotin. Paljon ikävämmältä kuulosti porahärveli, varsinkin alkuvaiheessa. En tiedä liittyikö se kaivon suojaputken asennukseen vai pinnassa olleeseen rikkonaiseen kallioon, mutta alkuun tuntui että ei päivässä voi tunnit riittää kun putkea upposi maahan vain parikymmentä senttiä minuutissa, tai vähemmänkin, ja meteli oli sellainen ettei ainakaan nukkumaan olisi menemistä ennenkuin porari on valmis. Onneksi vauhti parani ja meteli väheni sitten kun päästiin syvemmälle. Erittäin miehekkään näköistä hommaa kyllä, mutta jälleen ammatti johon en kyllä taida vaihtaa...

Porarin jäljiltä ei paljon nähtävää lopulta jäänyt pihaan.

Nyt muuten jos näissä kuvissa näkyy jotain kummia valoilmiöitä tai hassuja värejä, se johtuu siitä että osa on kuvattu kolmen lasin läpi sisältä ja loput sitten kännykän kameralla joka on erittäin herkkä heijastuksille. Eivät siis käy todisteeksi mistään paranormaalista toiminnasta.

Olisi kyllä kiinnostava tietää, millainen määrä dieseliä paloi porauksen aikana, kompressori jo koostaan päätellen sitä imee vähintään "ämpärillisen tunnissa", ja poravaunussakin oli oma moottorinsa... Kompressori kuluttaa valmistajansa mukaan täydellä teholla reippaat 86 kg/h (ehkä pitäisikin sanoa "tynnyrillinen tunnissa"!), ja tyhjäkäynnilläkin 37 kg/h. Että mitenköhän kauan tässä pitää kuolettaa pelkästään kaivon hiilidioksidipäästöjä (puhumattakaan pumpun valmistuksesta yms.) ennen kuin kannattaa alkaa elvistelemään hiilivapaalla ja kasvihuonekaasuttomalla lämmitysmuodolla... Porauksessa syntynyt lieju dumpattiin lopuksi kadunvarren ojaan, jonka pohja näyttää nyt siltä kuin sinne olisi valettu sulaa lyijyä. Ei mitenkään luomua sekään, vaikka periaatteessa kai aika lähellä harmaata savea tai hiesua tuotos koostumukseltaan onkin.
Toivottavasti.
Jos olisi ollut sadevesikaivot kadulla, liete olisi nyt siellä.


Putkien veto kaivolta tapahtui sitten saman viikon lopulla, nopeutetulla aikataululla. Ketterä pikkukaivuri teki näppärän pikku ojan, ja ei kun putket perään.

Tuolla ojassa näkyvä rusinaksi mennyt valkoinen peltosalaoja oli yllätys, mutta nytpähän tiedetään, että yhden sadevesirännin päästä lähtevä putki ei käännykään kohti katua, vaan päinvastaiseen suuntaan. Tuskinpa tuonne asti koskaan sadevesi pääsee, eiköhän se imeydy maahan jo aiemmin, ja jos nyt jotain tuohon kaivon viereen päätyykin, tuskin se siellä haittaa tekee. Siinä vaan kaivurimies pääsi tuhahtamaan että joopa joo, "mitään putkia ei  pitäis olla tiellä". Kyllä omistaja tietää tiluksensa.


Lopputulos pihalla ei näytä varsinaisesti siltä, että siinä kävi pieni kaivuri tekemässä pienen ojan... Toki jos vaan ympäriinsä levinneen maa-aineksen saisi pois, se näyttäisi varmasti paremmalta - tai odottamalla ensi kesään. Kyllä se sammal kasvaa sinne takaisin, ja ruoho (tai siis luonnonkasvit) puskevat läpi.


Kuistin nurkkaus maisemoitiin jo. Kuunliljat näyttävät kamalalta, mutta kesällä tuskin enää edes huomaa että ne on kaivettu ylös ja heitetty puolet menemään... Samalla sai muotoiltua maan pinnan paremmin niin ettei se ainakaan viettäisi taloa kohti tuossa - ikkunan takia kun ei oikein voi nostaa maanpintaa seinustalla.

Jäljelle sitten jäi oikeastaan jälkien siistiminen kellarissa. Tuon tiiliseinän takana on sauna, irronneen laastin raoista pilkistää joistain kohdin laudat, joihin panelointi on lyöty kiinni...

Samaten tämä alla näkyvä viritys pitäisi purkaa ja aukko muurata tai valaa umpeen. Yllättäen peltien välissä kuitenkin oli eriste, tosin eristemateriaalit ovat hyvin sekalaisia (pahvia, villaa, styroxia, vaahtomuovia...). Nyt reiät on tukittu paloilla putkieristettä ja uloimpana on palat metalliverkkoa tinttien kiusaksi.


Öljysäiliön edessä ollut väliseinä ei todellakaan antautunut helpolla, piikkaaminen otti toista päivää. Kuvassa näkyvä luukun kehys yritti vielä lopuksi ruhjoa purkajan putoamalla alas, mutta onneksi vahingoilta säästyttiin. Samoin säästyttiin noiden sähköjohtojen ruhjomiselta, vaikkakin ne nyt pitäisi vielä kiinnittää seinälle uudestaan (säiliöhuoneessa niitä ei oltu alunperin ripustettu ollenkaan seinälle).

Ennen pannuhuoneessa näytti tältä:

 Ja nyt sen tilalle ilmestyneessä teknisessä tilassa näyttää tältä:
Pöntöt rivissä: patteriverkon paisunta-astia (vas.) ja puskurivaraaja, sekä maalämpöpumppu (oik.)
Vielä tarvitaan putkiin eristettä ja hormin kyljessä oleva aukko pitää muurata umpeen, mutta noin kolmen siivouskerran jälkeen tuolla ei enää ole juurikaan sotkuisempaa kuin ennen remonttia, ja kaikki on jotakuinkin paikallaan. Talon tekniikkavastaavalla on hautumassa vielä ajatus automaattisen lämpötilaseurannan rakentaminen tuonne, lämpöpumppu kun ei pidä (edes tuon pienen puskurin kanssa) patteriverkon lämpöjä vakiona, joten jotta säätöjen ja kulutusseurannan pohjaksi saisi edes jotenkin järkeviä mittarilukemia, pitää jostain saada keskilämpötilat vaikkapa viimeisen tunnin ajalta. Nyt näillä leudoilla keleillä lämpö on suurimman osan aikaa alle asetetun lämmön, joten jo pelkästään vanhaa lämpökäyrää mukailevien asetusten teko oli kivasta visuaalisesta säätöpaneelista huolimatta arvailua. Nibehän kyllä tarjoaa omaa pilvipalveluaan joka sitten piirtäisi pumpun elämästä kaikenlaisia kivoja käppyröitä ja tunnuslukuja, mutta ilmaiseksi sieltä ei saa kuin kuukauden historiatiedot, ja kuukausimaksu vastaavasti on sanoisinko jopa ihan tuntuva. Sitäpaitsi tekniikkavastaava tykkää tämmöisistä projekteista :) Toki itse tehdyillä virityksillä ei pumpun sisäisestä maailmasta saa juurikaan tietoja talteen, mutta tarvinneeko siitä juuri tietääkään kun ei kuitenkaan osaa sanoa näyttääkö lukemat hyvältä vai ei - katkokäynnin pystyy kyllä havaitsemaan vaikka sitten minuutin välein pumpulta lähtevien putkien pinnasta otetuilla lämpötilalukemilla.

Tämä aihe taitaa nyt olla loppuunkaluttu... Tuosta lämpötilaseurannasta varmaan tulee tarinaa sitten joskus, ja keväällä voisi koittaa katsoa miten paljon tässä nyt ostoenergiaa saa säästettyä kovimman lämmityskauden aikana.
submit to reddit Delicious