Myrsky ulvoo ulkona, pupu kyyhöttää pensaan juurella...
Täälläkin on vihdoin talvi ja lunta!! Ei kyl sisällä muuten huomaa kuin että kosteusmittarin lukema on hiukan tippunut ja portaikoissa pitää juosta, ettei palellu varpaat.
:)
Jostain taas potilaita tipahti! Ensi viikolle on jo kolme varausta. :)
Tänään piti pestä hoitolakanat, koska töissä todettiin täitä ja yksi työntekijä (jolta täitä löytyi elävänä) kävi mulla hoidossa...onneksi vaihdoin hoitoalustaksi yhden petarin. Muuten ois nyt ollut kiva yrittää häätää mahdollisia täitä paksusta futonista... Ei tarvinnut kuin lakanat ja tyyny pestä. Mutta silti vähän päätä kutittaa... ;)
Naapurilta kävin hakemassa muutaman rullan ihanaa vihreäkukallista tapettia (älä kysy minne sitä laitan...) ja saatiin meidän katajasta tehdyt pannunaluset ja voiveitsen.
Huumorilla ja itseironialla höystettyjä kirjoituksia 1958 rakennetun talon remontoinnista ja luomupuutarhan hoidosta
Näytetään tekstit, joissa on tunniste naapurusto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste naapurusto. Näytä kaikki tekstit
9.12.2011
12.11.2011
Tupa täynnä
Kutsuimme naapurit, remontoijat ja edelliset asukkaat meille remonttikahville.
Heti kutsussa ilmoitettuna kellonlyömällä tuli tupa täyteen!
Ei pysytty kyllä nimissä ja osoitteissa mukana mutta kasvot muistaa ainakin. :)
Saimme jopa lahjoja (pyyhkeitä ;), lyhdyn, kukkia ja suklaata).
Kaikki kiittelivät kutsusta, olivat iloisia kun saivat mahdollisuuden tavata naapureita, joita ei ole koskaan tavannut vuosikymmenien aikana. Muutama tällä tiellä asuu vanhempiensa rakentamassa talossa. Yhtään alkuperäistä ei kai enää ole.
Edellisen perheen rouva pääsi tyttärensä kanssa käymään. Rouva oli erittäin mielissään kutsusta ja tyytyväinen remonttiin, koska olimme vanhaa jättäneet jokaiseen huoneeseen. :)
Hassua oli se, että vieraista suurin osa ei ollut koskaan tavanneet toisiaan. Meillä oli sellainen käsitys, että omakotialueella kaikki tuntevat toisensa ainakin saman tien varrelta. Ja etenkin kun täällä omakotiyhdistys on hyvinkin aktiivinen mutta ilmeisesti ei. Mutta saimme herätettyä ihmisiä ehkä jollain tavalla. Ainakin itseäni lämmitti naapureiden ilahduttaminen.
Heti kutsussa ilmoitettuna kellonlyömällä tuli tupa täyteen!
Ei pysytty kyllä nimissä ja osoitteissa mukana mutta kasvot muistaa ainakin. :)
Saimme jopa lahjoja (pyyhkeitä ;), lyhdyn, kukkia ja suklaata).
Kaikki kiittelivät kutsusta, olivat iloisia kun saivat mahdollisuuden tavata naapureita, joita ei ole koskaan tavannut vuosikymmenien aikana. Muutama tällä tiellä asuu vanhempiensa rakentamassa talossa. Yhtään alkuperäistä ei kai enää ole.
Edellisen perheen rouva pääsi tyttärensä kanssa käymään. Rouva oli erittäin mielissään kutsusta ja tyytyväinen remonttiin, koska olimme vanhaa jättäneet jokaiseen huoneeseen. :)
Hassua oli se, että vieraista suurin osa ei ollut koskaan tavanneet toisiaan. Meillä oli sellainen käsitys, että omakotialueella kaikki tuntevat toisensa ainakin saman tien varrelta. Ja etenkin kun täällä omakotiyhdistys on hyvinkin aktiivinen mutta ilmeisesti ei. Mutta saimme herätettyä ihmisiä ehkä jollain tavalla. Ainakin itseäni lämmitti naapureiden ilahduttaminen.
Labels:
naapurusto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)