Kuvat

Jostain syystä osa kuvista häviää blogista. Etenkin vanhoista teksteistä. En tiedä voiko kuvapalvelu jotenkin poistaa kuvat samalla kun poistan ne koneelta mutta toisaalta kaikki kuvat eivät kuitenkaan häviä (jotka olen koneelta poistanut/siirtänyt toisaalle). Yritin jotain kuvia laittaa uudelleen mutta kaikkia en löytänyt tai keksinyt mikä kuva oli tekstissä ollut.
Olen ladannut varmaan jo 700 kuvaa tänne, joten ei ihan kaikkea muista.... :)

Pahoittelen siis kuvien puuttumista! :(

Perunat nostettu maasta

ja säilötty paperipusseissa laatikkoon jossa on hiekkaa. Vähemmän tuli kuin viime vuonna mutta eiköhän me noilla hetken aikaa pärjätä. Onhan tämä vasta harjoittelua,  koska emme ole ennen juureksia kasvattaneet. Eli jokainen syötävä juures on plussaa!!
:)

Ja perunat siis säästyivät rutolta! Ihanaa!

Kurkkujakin alkaa ilmaantua ja pari kesäkurpitsaakin nappasin puskasta. Nauriit ovat vielä aika pieniä, joten peittelin ne ja lantutkin vielä maan alle kasvamaan lisää.

KotiTÖITÄ

Keräsimme tänään muutaman litran taas karviaisia pakkaseen ja vadelmia syötäväksi.

Omenoita sai taas muutaman kilon....

Teimme
- raparperimehua
Oli yksi näinkin iso lehti joukossa. Tuo minun saapas on kokoa 40....

- omenapiirakkaa

- omena-raparperi-paistosta (uunissa hautautuneena kaurahiutale-rasvaseokseen, kaneli vain puuttui)
- kuivattuja omenoita (ne ovat tuolla kuivurissa vielä).

Lisäksi pesin pyykkiä ja kuivatin niitä ulkona vähän aikaa. Pyykkeihin tulee ihana tuoksu kun ovat vähän aikaa ulkona.
Kävimme ostamassa minulle läppärin, jota käytän pääsääntöisesti sitten klinikkakäytössä. Siihen reissuun menikin muutama tunti...

Että semmoinen rentouttava lauantaipäivä...

Rusokuusama

Ei löydy mistään kirjasta eikä missään puutarhaohjelmassakaan ole tullut vastaan. Ärsyttävää. Marjoja tuli nyt komiasti, ois kiva tietää, jos niitä voi syödä. En uskalla kuitenkaan kokeilla. :)

Näitä samanlaisia löytyy kuitenkin useammastakin paikkaa Tampereella, joten mikään harvinaisuus ei ole kyseessä...niinpä kysyinkin Tampereen kaupungin palvelukeskuksesta, joka ohjasi kysymykseni henkilölle, joka osasi kertoa minulle sähköpostitse, että kyseessä on rusokuusama, jonka marjat on myrkyllisiä. Mutta tämä kestää hyvin leikkaamista ja tuoksuu komiasti. Esa puhuikin leikatessaan että pensas tuoksui.

Oli ihan pakko

ostaa tämmöset. Olivat niin söpöt!

Hautaudumme omenoihin!!!!!!!!!

Tänään tuli ensimmäisen kerran saman verran syötäviä ja poisheitettäviä.

Omenat ovat tuommoisia ruskeita tai rupisia tai niissä on koloja, joista pursuaa jotain ruskeaa.... Viime vuonna ei minun mielestäni ollut noita rupisia juurikaan. Naapurin kanssa juuri keskustelimme eräs päivä, että ei  omenoita viitsi ruveta myrkyttämäänkään. Se, että menee haaskuun jonkinverran, ei haittaa, satoa tulee muutenkin niin ettei niille meinaa keksiä käyttöä!

Siivouksen tarpeessa?

Tässä pihahommia tehdessä ja töissäkäydessä ei ehdi paljon siivoilla....mutta pitäis vissiin koska katosta pyydystin tämmösen aamulla.  ;)
Liikkuessaan oli pituus melkein kaksinkertainen. Tuo alareunassa näkyvä vaalea läiskä on mun peukalon yläosa.

Pavuissa oli sitten samantyyppinen vihreä ruokailemassa tai mitä lie tuolta etsi...

Tarhapapu ja mato

Hilloja, kesäkurpitsaa ja papuja

Meidän piti kerätä vadelmia ja sitten tehdä niistä hilloa.... No päädyin kitkemään, keräämään papuja ja kesäkurpitsoja (oli niin isoja etten viitsinyt jättää seuraavalle päivälle luvatun sateen armoille). Krassit ja kurkut olivat hautautuneet rikkaruohojen sekaan, joten kitkin niitä. Samoin tein kesäkurpitsapenkissä. Jos vaikka krassi vallottaisi maan ja rikkaruohot eivät....toivossa on hyvä elää.
Peittelin myös lantut ja nauriit kun alkoivat näkyä maan pinnalla.

Kun sitten vihdoin olin kaiken tuon tehnyt, piti alkaa hillohommiin ja syömään ja suihkussakin piti käydä....Olimme syöneet vain pientä välipalaa, koska piti kerätä vain vähän marjoja. :)
Esa keräsikin muutaman litran karviaisia.

Myöhäseen meni hillojen kanssa

Kesäkurpitsoja, härkäpapuja vasemmalla ja tuo kori on puolillaan tarhapapuja

Kesäkurpitsat hikoilevat ennen pannulle menoa

Härkäpavut menossa pataan

 Tarhapauvuista ei voi ulkoa päätellä mitä sisältä löytyy. Tämmöinenkin saattaa tuntua paksulta mutta sisällä on tuollaiset pienenpienet pavut.

Mutta onneksi useimmissa oli tämmöisiä isoja ja vieläkin isompia.

Kurkkuvoileipää!

Nyt alkoi taas tehdä mieli voileipiä koska kurkut alkvavat kehittyä syötäviksi. Tässä ensimmäisestä viipaleita! Ja ruohosipuli on myös omasta maasta.

Yläkertaan sisustuskamaa

Eteiseen laitoin aiemmin jo tuon metallisen kulmahyllyn ja olen siihen pikkuhiljaa keräillyt rekvisiittaa....kuten kirjoja ja nyt uusin lisäys on vesikannu ja mukit.

Äitini toi isänsä tekemän arkun ja ei se oikeastaan värinsä takia sopinut muualle kuin tuohon eteiseen. Ja siinäpä se voi hyvin säilöä vierasvillasukat ja -huivit. :)

Herukkasavotta loppui

Kaikki herukat on nyt keitetty mehuiksi, syöty, pakastettu ja osa kuivui pensaisiin. :)
Kaikki kaksi vihreää karviaispensasta tyhjensin tänään ja pakastin. Samoin kaksi viimeistä punaherukkapensasta tuli tyhjennettyä. Niistä tein mehua.

Aamupuuron kanssa on nyt jääkaapissa tarjolla vihreitä karviaisia, valkoisia ja punaisia herukoita.

Vielä ois tummat karviaiset ja vadelmia poimittavana. Karviaisista vois keksiä jotain muutakin kuin pakastaa vain sellaisenaan... Ideoita?
Vadelmista ajattelin tehdä hilloa ja mehua. Kun vain ehtis niitäkin poimia kerralla riittävästi. Ne menee niin nopeasti mössöksi ja töiden jälkeen ei kauheesti tunteja ole jäljellä päivästä...

Omenoita on vielä kilokaupalla puissa! Tippuvat kyllä kovaa vauhtia alas. Kurkut ja muut kasviksetkin alkavat olla kohta valmiita korjattavaksi. Pitää katsoa kuukalenterista milloin on näihin hommiin hyvä aika...

Yrttejä, kukkia ja kesäkurpitsoja

Keräsimme oreganoa ja korianteria kuivattavaksi. Samoin pellavaa laitoin kuivamaan. Kuivaan varretkin, tuntuivat jämäköiltä, joten ehkä niistä sais jotain olkiaskartelua aikaiseksi. :)

oregano

korianteri

pellava

Purkitin jo kuivaneet apilankukat.
Kesäkurpitsat eivät ole juurikaan väriä saaneet mutta kasvavat koko ajan, joten keräsimme muutaman.

Kukkakimppu alttarille

Kehäkukkaa oranssina ja keltaisena, ruusuja, orvokki, ruiskukkia, terttuseljan marjoja, saniaisen oksa, angervo, siankärsämö ja kosmos-kukkaa.

Omenapuista tippuilee omenoita. Keräsin puoltoista ämpärillistä kompostiin ja muutama jäi syötäväksikin.

Maanviljelys on tuurista kiinni

Eilen niitettiin perunan varret. Harmittavan aikaisin sen joutui tekemään mutta minkäs teet kun rutto iski.

Nyt sitten lähinnä toivotaan että tauti ei pääse mukuloihin asti. Odotellaan nyt ainakin viikko mukularuton välttämiseksi ennenkuin kaivellaan kokeeksi jokunen mukula näytille. Saa nähdä onko kuori jo riittävän paksu vai pitääkö antaa olla vielä pidempään siinä toivossa että se vielä siitä paksuuntuisi. Viime vuonnahan potut nostettiin vasta syyskuun alussa, mutta päätellen kasvimaalta toista viikkoa sitten Suskun ylös kaivamista omin päin sinne kasvaneista potuista sadon ei ihan kauhean pieni pitäisi kuitenkaan olla - varsinaisen pottumaan potut kuitenkin lähtivät kasvuun aiemmin kuin nuo "ylimääräiset". Ja voihan olla että viime vuonna perunat oli laitettu maahan myöhemmin (ei nyt enää voi muistaa millaiset säät silloin oli).

Vaikka pottujen kuori jäisikin ohueksi, sato ei toivottavasti nahistu heti alkuunsa kellarissa koska eilen laiteltiin valmiiksi hiekkapedit sanomalehdellä vuorattuihin puulaatikoihin odottelemaan satoa. Ajatuksena on siis peitellä sato hiekkaan (jota jäi yltäkylläisesti yli pihatöistä), ainakin potut näkyvät säilyvän maan sisässä yli vuodenkin täysin tuoreen oloisina. Koska oikeaa aumaa ei ahtaaseen ruokakomeroon oikein voi rakentaa, aikomus on laittaa isommat erät paperipusseihin ja sitten peitellä ne hiekalla, irtohiekka kun väistämättä ruokatarpeiden kaivelun myötä pikkuhiljaa karisisi läjän pohjalle ja päällimmäiset jäisivät paljaaksi ellei hiekkaa kippaisi lisää talven mittaan. Loppuhiekalle kyllä on käyttöä kasvimaiden maanparannuksessakin, eikä muutenkaan tunnu mielekkäältä läjittää maata autotalliin jossa muutenkin on jo sellainen määrä roinaa että talvella on ahdasta.

Toivottavasti kellari vähän ehtii jäähtyä lisää suotuisaa perunannostoaikaa odotellessa, nyt siellä on vielä lähemmäs 20 astetta eli selkeästi turhan paljon. Pitäisköhän laittaa pieni puhallin aina yöksi vetämään tuuletuskanavan kautta ilmaa kellarikomeroon... muutenkin pitää keksiä konstit joilla kellarin lämpö pysyy talven mittaan paremmin hallinnassa.

Kun noita perunan tauteja on tässä tullut selailtua niin eipä ole ollut entisnä aikoina helppoa täällä asua ja nälän pitimiksi torpan seinustalla perunaa viljellä, sen verran hurjan oloisia tauteja kaikki nuo mädät, rutot ja syövät ovat. Päätellen siitä että perunasyövän esiintymisestä (ammattiviljelmällä?) pitää jopa tehdä ilmoitus viranomaisille se ei kai ole kovin yleinen - ja hyvä niin jos maaperä menisi karanteeniin käytännössä yhden viljelijäsukupolven ajaksi. Kyllähän ötököiltä vielä suojautuu harsoilla, mutta näitä mikrobeja ei pidättele kuin kovat kemikaalit ja niitähän met emme käytä.

Onnessa se on maanviljelys, kyllä se näin on.

Vaatehuoneen katon maalaus

Pitäis jaksaa vielä rutistaa kaksi kattoa ja sitten nämä isommat maalaushommat ois loppu (toistaiseksi). Maalaaminen on kivaa mutta se suojaaminen on niiin pyllystä ettei mitään rajaa.
Etenkin jos teippaa suojamuoviin kiinni maalarinteippiä väärässä kohti...siihen tulee reikä kun teipin irrottaa eli jos heität siihen kohtaa maalia, ei suojauksesta ole mitään iloa. :)

Maalasin katon ensin pohjamaalilla, joka nyt loppui ja sitten yhden kerran valkoisella. Menen nyt maalaamaan vielä toisen kerroksen, toivon ja luulen että se riittää.
Hassua sinänsä että mietin maalatessa "Kyllä se sininen paistaa täältä vielä läpi", mutta hokasin yhtäkkiä ettei eihän se katto mikään sininen ollut! :)
On tullut maalattua muutama sininen katto vissiin...

Herkkuja

Mustat viinimarjat on nyt kerätty ja tehty mehuiksi. Sato oli aika pieni. Hyvä jos 5 litraa tuli yhteensä kaikista yhdestätoista pensaasta.

Valkoisia viinimarjoja on vielä vähän mutta punaisia tuntuu riittävän ja riittävän!

Karviaisetkin alkavat kypsyä, joten nekin pitäisi kerätä.

Vadelmiakin tulee koko ajan lisää. Pakastimessa on jo aika monta litraa vadelmia, joten nyt seuraavat menee mehuksi tai kiisseliksi tms.

Pihan satoa

Vadelmat ovat isoja ja hyviä!

Tänä syksynä saamme näköjään mustikoitakin! Jee!! Mustikkapensaat ovat varmaan tuorein istutus puutarhassa, jos marjantuotannosta jotain voi päätellä. :) Viime vuonna oli vain pari pikkuruista marjaa.

Avomaankurkutkin kukkivat komiasti! Eli kurkkuja tulossa!

Kesäkurpitsa samoin komiassa kukassa. Voi olla että näitäkin päätyy jakamaan haluaville.... Ei säily pitkään sellaisenaan. Pitää pistää pihvitalkoot pystyyn ja paistaa 500 pihviä pakkaseen. :)

Krassikin kukkii ainakin yhden kukan voimin. Ei kauhee menestys....tai sitten nyt vaan oli huono kukkavuosi. Sametti- ja kehäkukatkin vasta nyt hiljattain alkoivat kukkia.

Komia nauris vai mitä? Toi violetti siis. Kaverina sillä on muutama härkäpapupalko. Otin erikokoisia, koska emme löytäneet lähdettä, joka olisi tarkemmin kertonut milloin tuo on keskenkasvuinen ja mikä on se valmis. :)
Voin kertoa, että isossa palossa on isoja papuja ja pienessä pieniä. Muuta eroa en huomannut. :)

Punajuurista ei varmaan juurikaan varastoon jää, mutta syötäväksi kuitenkin! Tänään ruokalistalla siis oman maan pataa! Jossa on punajuuria, härkäpapuja, nauris ja perunoita. :) Lisätään kaupan mausteita ja mahdollisesti kookosmaitoa.

Piiiitkät härkäpavun varret! Näitä piti tukea mutta silti katkeilivat kovissa vesisateissa. Perunanvarsien seassa ne kiemurtelivat maan lähellä ilmassa kuin ilmakäärmeet.

Perunoihin ilmaantui  tämmöisiä ilmapottuja. Avasin ja kyllä se sisälmys muistutti tomaattia niin kuin ulkonäkökin. :) Mutta pallo oli kova, joten en lähtenyt kokeilemaan voiko sitä syödä.

Nappasin yhden oksan pellavaa kuivumaan. Rakastin jo lapsena mummulassa näitä pieniä palleroita! Niitä oli kiva puristaa rikki. :) Mummu varmaan tykkäs siivota siemeniä lattialta....

Korianteri kukkii myös kauniisti. Emme sitä muistaneet syödä mutta lähinnä sitä laitettiinkin ns.karkoitusmielessä eli karkoittaa jotain tuholaisia tai tekee muuta hyvää muille kasviksille.

Ja kukkia joiden nimeä emme tiedä mutta kauniita ne ovat. Myöhemmin selvisi että tämä on punakosmos. Pieniä vihreitä koppakuoriaisiakin täällä vilisee.