Nyt sitten lähinnä toivotaan että tauti ei pääse mukuloihin asti. Odotellaan nyt ainakin viikko mukularuton välttämiseksi ennenkuin kaivellaan kokeeksi jokunen mukula näytille. Saa nähdä onko kuori jo riittävän paksu vai pitääkö antaa olla vielä pidempään siinä toivossa että se vielä siitä paksuuntuisi. Viime vuonnahan potut nostettiin vasta syyskuun alussa, mutta päätellen kasvimaalta toista viikkoa sitten Suskun ylös kaivamista omin päin sinne kasvaneista potuista sadon ei ihan kauhean pieni pitäisi kuitenkaan olla - varsinaisen pottumaan potut kuitenkin lähtivät kasvuun aiemmin kuin nuo "ylimääräiset". Ja voihan olla että viime vuonna perunat oli laitettu maahan myöhemmin (ei nyt enää voi muistaa millaiset säät silloin oli).
Vaikka pottujen kuori jäisikin ohueksi, sato ei toivottavasti nahistu heti alkuunsa kellarissa koska eilen laiteltiin valmiiksi hiekkapedit sanomalehdellä vuorattuihin puulaatikoihin odottelemaan satoa. Ajatuksena on siis peitellä sato hiekkaan (jota jäi yltäkylläisesti yli pihatöistä), ainakin potut näkyvät säilyvän maan sisässä yli vuodenkin täysin tuoreen oloisina. Koska oikeaa aumaa ei ahtaaseen ruokakomeroon oikein voi rakentaa, aikomus on laittaa isommat erät paperipusseihin ja sitten peitellä ne hiekalla, irtohiekka kun väistämättä ruokatarpeiden kaivelun myötä pikkuhiljaa karisisi läjän pohjalle ja päällimmäiset jäisivät paljaaksi ellei hiekkaa kippaisi lisää talven mittaan. Loppuhiekalle kyllä on käyttöä kasvimaiden maanparannuksessakin, eikä muutenkaan tunnu mielekkäältä läjittää maata autotalliin jossa muutenkin on jo sellainen määrä roinaa että talvella on ahdasta.
Toivottavasti kellari vähän ehtii jäähtyä lisää suotuisaa perunannostoaikaa odotellessa, nyt siellä on vielä lähemmäs 20 astetta eli selkeästi turhan paljon. Pitäisköhän laittaa pieni puhallin aina yöksi vetämään tuuletuskanavan kautta ilmaa kellarikomeroon... muutenkin pitää keksiä konstit joilla kellarin lämpö pysyy talven mittaan paremmin hallinnassa.
Kun noita perunan tauteja on tässä tullut selailtua niin eipä ole ollut entisnä aikoina helppoa täällä asua ja nälän pitimiksi torpan seinustalla perunaa viljellä, sen verran hurjan oloisia tauteja kaikki nuo mädät, rutot ja syövät ovat. Päätellen siitä että perunasyövän esiintymisestä (ammattiviljelmällä?) pitää jopa tehdä ilmoitus viranomaisille se ei kai ole kovin yleinen - ja hyvä niin jos maaperä menisi karanteeniin käytännössä yhden viljelijäsukupolven ajaksi. Kyllähän ötököiltä vielä suojautuu harsoilla, mutta näitä mikrobeja ei pidättele kuin kovat kemikaalit ja niitähän met emme käytä.
Onnessa se on maanviljelys, kyllä se näin on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.