 |
| Portaiden ylätasanne |
Ulkoporrasprojekti pääsi eilen illalla tärkeään välietappiin kun ylätasanne sai sementtilaastista uuden pinnan. Päivä oli sen verran lämmin että laasti kovettui välillä turhan nopeasti ja työmies valui jatkuvasti hikeä turhan runsaasti, mutta noin 1,5 laastisäkkiä myöhemmin tasanne oli valmis ja ylijääneellä kuralla tilkitsin mm.
aiemminkin puheena olleen autotallin luiskan alkuperäisen (luovan) sadevesiratkaisun jättämiä vesireittejä pannuhuoneen suuntaan - pannuhuoneen seinä on nyt siis tilkitty ja oven vieressä olevasta kaivontapaisesta on tilkitty taloon päin oleva aukko. Toki tuo kaivon aukon tukkiminen ei montaa litraa enempää salli valua tai sataa luiskan alapäähän asti ennen kuin vesi alkaa valua ovia kohti, mutta parempi näin kuin aiemmin. Samalla yksi reikä vähemmän itikoiden päästä munimaan kaivon pohjalla seisovaan veteen (toki siihen voisi myös tehdä reiät pohjaan, mutta kun pora ei yllä ja rautakangella ei muovipönttöön tule reikää)...
Kakku on nyt peiteltynä jatkohoidossa, ja odotamme jännityksellä kovettuuko laasti kunnolla ja tarttuuko se alustaansa. Tein homman kyllä parhaan ymmärrykseni ja laastin työohjeen mukaan (tosin en puuseinässä kiinni olevaa työkohdetta pessyt vedellä, vaan harjasin sen, imuroin pölyt meidän todella sitkeähenkisellä mutta kovin epäammattimaisella remppaimurilla ja kostutin puutarhakaliiberin sumutinpullolla), mutta ainahan jotain on voinut jäädä huomaamatta, kun ei ole kokemusta. Kokonaisuudessaan jälkisiivouksineen hommaan meni viitisen tuntia, josta iso osa tuhrautui laastierien sekoittamiseen, eihän tuollainen määrä nimittäin yhteen ämpäriin mahdu. Neljä niitä tarvittiin, vai olikohan peräti viisi - loppuvaiheessa alettiin mennä hämärän rajamailla ja huoltojoukon tarjoilemat eväät olivat enemmän kuin tervetulleita. Ammattilainen olisi varmaan käyttänyt betonimyllyä ja tasoittanut laastin käden käänteessä, mutta tämähän olikin miulle ensimmäinen keikka laatujansa (harjoittelukappale pannuhuoneessa oli silkkaa harjoittelua), ja vaikeustasoa nosti nurkkaukseen tarvittu kaato kahteen suuntaan.
 |
| Pannuhuoneen oven edustan tuleva työmaa |
Loput portaat plus pannuhuoneen oven edestä ulko-ovien vaihdon yhteydessä irtonaiseksi todettu paksu kakkara vaativat vielä jokusenkin säkin hakemista rautakaupasta... Uskaltaisikohan sen kellarin oven edustan vielä jättää tekemättä kokonaisuudessaan, kun ei yhtään tiedä vielä meneekö siihen kolme vai viisi säkkiä (tavaraa myös tarvitaan useamman sentin paksuudelta ja alaa saattaa olla hyvinkin pari neliötä), pelkästään sen sekoittamiseen tällä metodilla menisi pari tuntia. Jos vaan valaisi tilapäisen makkaran seinän viereen estämään lumen satamisen karmin pellityksen alle... Tai muuten tekisi sen sopivan kokoisissa osissa silläkin riskillä, että laatta hajoaa saumakohdista, ja että aikaa tuhraantuu työalueen puhdistamiseen joka kerta kun ryhtyy työhön. Tai sitten pitää vaan vuokrata se betonimylly (saiskohan sellaisen jostain suoraan pihaan toimitettuna ilman kammottavaa toimitusmaksua)... Tähän asti on pärjätty jotakuinkin täysin kuvassa näkyvällä työkaluarsenaalilla tähänastisessa hengessä, eli varsin askeettisesti. Akkuporaa tarvittiin vasta irtoamattoman maalipinnan karhennukseen, muuten mentiin käsipelillä. Laastihommissa käytössä oli lisäksi porakonevispilä, putskauha (kuten kyseistä kapinetta näemmä nimitetään), teräslaatta ynnä vatupassi.
Kävimme jo viikko sitten alustavasti kyselemässä maalikaupasta suositusta pintakäsittelyyn. Tuollaiseen säille ja kulutukselle alttiiseen paikkaan ei kuulema kukaan lupaa mitään kestävyyttä millekään maalille, mutta riittävän vahva ja hengittävä tökötti nyt toivottavasti kuitenkin kestää jonkun aikaa ja toisaalta estää vastaavan rapautumisen jatkossa. Ehdolla virkaan on Solmasterin UR 300, yksikomponenttinen uretaanipinnoite, jonka saa sävytettyä haluamakseen. Entisiä maaleja portaissa onkin ollut jo melkoinen määrä, taisin jostain kohtaa laskea peräti 7 tai 8 kerrosta. Alla oleva kuva ei kerro ihan täyttä totuutta (viisi päällimmäistä kerrosta näkyy selvästi), mutta antanee käsityksen siitä kerrosvoileivästä jota on rapsuteltu pois...
Hei,
VastaaPoistatörmäsin tänne yläkerran naapurin kehoituksesta katsomaan.
Toi autotallin luiskan valaminen ei mielestäni ole hirmuisen kiireellinen, jos autotallin lattialla vettä ei ole. (Panu Kaila sanoi, ettei toimivaa kannata korjata.) Luin ettei talossanne ole putkitettua salaojitusta. Sitten ei auta veden ohjailuun laatan päälle valaminen, jos se vesi sitten ohjautuu saman laatan _alta_ kellariin...
Jos talonne on kukkulalla tai muuten hyvin vettä läpäisevällä alueella (harju tms. kivikko), niin ei salaojituskaan ole niin tärkeä. Mutta jos olette rinteen alajoksulla tai savimaalla, ja jos kellariin tulee jo nyt vettä, niin suosittelen budjetoimaan lähitulevaisuuteen salaojituksen teon. Samalla kaivamisella kannattaa laittaa sadevesikaivot ja niiden veden ohjaukset kuntoon (ehlä jopa talon rengasmaadoitus, josta saa salamasuojauksen). Nyt tuntuu siltä, että toi ilmastonmuutos vain lisää näitä ääri-ilmiöitä eli vettä sataakin 2mm:n sijaan 25mm.
Ensiavuksi sadevesien ohjaukseen voisin suositella epäesteettistä, mutta nopeaa ja suhteellisen edullista ratkaisua (konehommiin verrattuna) eli rännien päihin laitettavia muovisia viemäriputken kulmia ja niihin sitten 100mm:n harmaat viemäriputket tai 120mm:n mustat salaojaputket aluksi 3m. Lisää pituutta kulmamuhveilla jos loiskuaa liian lähelle. On kokeiltu ja vesi meni hyvin ojaan yli 9m:n päässä. Ruohonleikkuussa oli putket vähän tiellä.
Autotallin luiskan sadevesien ohjaukseen rakentaisin kevyen katoksen sen päälle kakkosnelosista ja vaikka 6-8mm:n filmi- tai sekavanerista. Ja voisihan sinne alas kaivaa kunnon vedenkeräyskuopan ja laittaa siihen uppopumpun, joka sitten kohon noustua pumppasi sadeveden pois. Tämä perusvesikaivo toimisi tietysti vain sulan aikana ja vaatisi (vikavirtasuojattua) sähköä.
t. keskeneräisen alakerran isäntä
Joo, ne on tosi nätit ja ihanat ne mustat viemäriputket, jotka sojottaa väliaikaisena ensiapuratkaisuna talon joka nurkalta eri suuntiin. Helpottavat kottikärryn kanssa kulkemista ja esteettisten valokuvien ottamista ihmeesti.
PoistaMeillä ei varsinaista vesiongelmaa ole kellarissa, eli kellari on jopa suht kuiva (ruokakomerossa tuppaa juurekset nahistumaan, ja pyykit kuivuu ympäri vuoden kellarissa olevassa kodinhoitohuoneessa). Salaojia ei ole, mutta sikäli kun kokonaissademäärä ei pitemmällä jaksolla nouse, ehkä pärjätään ilman vastaisuudessakin. Samoin tontin muodot on aika hyvin kohdallaan ja talon ympäriltä on koitettu vielä parammella kaatoja poispäin (vielä ainakin yksi sivusta pitäisi muokata uusiksi).
PoistaTuo sadevesi on vähän hankalampi tapaus, kieltämättä vettä tuntuu välillä tulevan hyvinkin reippaasti, ja vaikka tontti ei olekaan varsinaisesti rinteessä tai savimaalla, niin ei tämä myöskään ihan puhdasta soramaata ole, ainakaan lähempänä pintaa. Kohtuullisen hyvin tuntuu imevän kuitenkin.
Nykyisellään kolmella kulmalla on puuruuhet, tai on ollut, ne nimittäin on umpilahot ja odottaa uusimista, tilapäisratkaisuna parissa kohtaa on nimenomaan harmaata viemäriputkea pätkät (ilman muhveja, kun ei sellaisia sattunut olemaan). Tuo veden ohjaaminen putkea pitkin ojaan on käynyt itselläkin mielessä jopa siihen mittakaavaan asti, että kaivaisi putken maahan ja pensasaidan ali ojaan, vähän samaan tapaan siis kuin kuistin kulmalla tehtiin: http://meidantalo.blogspot.fi/2012/04/sadevesiputki.html
Ojan kohdalla vaan ei taida tulla riittävää kaatoa upotettavalle putkelle kuin ojan puoleiselta seinältä.
Noita rännin jatkona olevia putkivirityksiä näkyy kyllä pihoilla. Rumiahan ne on, ja tiellä, eikä nuo puuruuhet juuri parempia ole mutta ne olis ehkä alkuperäisemmän näköiset, ja raskaampina pysyvät ehkä paremmin paikallaan (sopii tuuppia ruohonleikkurillakin). Pitäisi vaan saada aikaiseksi tehdä ne ja käsitellä vettä hylkiviksi. Upotettu putki on nätimpi, mutta ei tosiaan välttämättä toimi joka paikassa.
Katos olisi varmasti hyvä osaratkaisu, mutta se olis jo enemmän "grand design" ja oikeasti suunnittelua vaativa juttu (esteettisyys, mahtuminen luiskan päälle tulevan reunan ali kumartumatta mutta silti nostamatta kattoa liian ylös, lumikuorman kestävyys) ja taas uusi iso harppaus konttorirotan uralla omatoimirakentajaksi ;)
Kiitoksia kommentoinnista. Hyvä huomata, että on ajatellut asioita suht saman suuntaisesti kuin joku muukin.