Sauna ja vihtominen

"Vastalla vihtominen on vanhastaan merkinnyt ihmisen siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen. Suomalaisilla ja virolaisilla on ollut tapana pestä ja vihtoa lapsi saunassa ensimmäisen hampaan puhkeamisen jälkeen, jolloin lapsi sai nimensä ja suojelushaltijan. Nimeämisen jälkeen sukulaiset toivat lapselle hammasrahaa eli vihtarahaa.

Morsiamen tulevaa hedelmällisyyttä ja onnea edistettiin vihtomalla. Saunassa vihdottiin niin lempeään nostattavat nuoret tytöt kuin synnyttävät naiset. Synnyttävän naisen vihtaan jäi vahvaa väkeä, jota käytettiin karjaa suojaavissa taioissa. Vainajat pestiin saunassa, jossa ne toisinaan vielä vihdottiin viimeisen kerran. Vihta annettiin vainajan mukaan viimeiselle matkalle.

Myös sairaat vihdottiin saunassa. Parannusvasta tehtiin usein lepästä ja lehvät siihen saatettiin hakea yhdeksästä eri puusta. Vihtominen aloitettiin päästä ja sitä jatkettiin jalkoihin ja näin tauti ajettiin pois kehosta. Päinvastainen menettely olisi vienyt taudin sisemmälle ruumiiseen.

Kesällä ensimmäiset vihdat tehtiin kun koivunlehdet kasvoivat täysikokoisiksi. Säilyvimmät ja tuoksuvimmat vastat saatiin yläkuulla taitetuista oksista, niissä uskottiin lehtien pysyvän kiinni. Vihtoja tehtiin elokuiseen Laurin päivään asti, jonka jälkeen puut eivät enää kasvaneet ja lehdet kellastuivat."

 

Suomenusko

 

 

Kun ostimme talon, vintillä roikkui muutama vihta kuivumassa ja mehän tietysti käytimme ne. Viime kesänä taisimme torilta ostaa vihtoja mutta nyt olemme tyytyneet laittamaan kiuluun pussissa koivunlehtiä. Niistä saa ihanaa koivun tuoksua saunaan, mutta ei tule roskia eikä saa vihdottua itseään.