Tuhoaminen

Kyllä repiminen ja tuhoaminenkin voi olla kivaa! Kun saa pois likaista, vanhaa, haisevaa ja tietää, että saa joskus sellaista tilalle, mikä itseä miellyttää. Ja voi sanoa, että on itse tehnyt jotain, saanut henkisten traumojen lisäksi muutaman fyysisenkin. ;)
Ihanaahan tää pääsääntöisesti on, mutta odottelu on ahdistavaa. Remontoimista ei olla saatu alkuun työmiehien osalta, yksin olen sen aloittanut jo. Mutta ehkä tuleva viikko tuo vihdoin sopimuksia pöytään ja päästään niin sanotusti asiaan.
Aika monilta saa neuvoja hyvässä ja pahassa, halusi tai ei. Aina niitä ei jaksaisi kuunnella, kun tietää ettei jokin sovi meille ideologian tai meidän talon ominaisuuksien takia. Onneksi meillä Esan kanssa on aika samat aatokset siitä, mitä taloon laitetaan ja mitä ei. En voi kuvitellakaan tekeväni tätä projektia kenenkään muun kanssa! Nyt olen flunssaisena raatanut ja toivon, etten ole mokannut. ;) Tänään otin vähän iisimmin, tosin mehut ovat tänään porisseet.
Kävin minä repimässä vanhat muovimatot pois lattioilta kellarista, kaikkia en saanut. Pitäis olla joku millä kaapia ne irti, kun ovat kosteuden tms. takia jääneet kiinni paikoittain.  Tässä kuva askarteluhuoneen lattian jämistä.

 

Vaatekaapeissa on erilaisia nuppeja, koska vanhat muoviset ovat joskus menneet rikki. Nyt pitäisi sitten keksiä, mitä tehdään, haetaanko Rakennustorilta vanhat samanlaiset (jotka siis tunnetusti hajoavat helposti) vai vaihdetaanko kaikkiin toisenlaiset. No, sen ehtii onneksi tehdä joskus... ;)