Olisiko sittenkin pitänyt lukea rakennusinssiksi...

Teknisen ja miehisen näkökulman edustajana tietysti innostuin kahlaamaan läpi lukuisia talonrakennuksesta ja remontoinnista kertovia kirjoja ja tekstejä. Melkoiseksi runsaudensarveksi on osoittautunut myös www.rintamamiestalo.fi - todellinen vertaistukiryhmä vanhojen puutalojen asukkaista. Saa nähdä tarvitseeko koskaan tuolle keskustelupalstalle luoda tunnuksia itselle kun tuntuu että siellä on kaikista olennaisista asioista ollut puhetta vähintään kertaalleen. Toki selvän saaminen rakennusjargonista ottaa välillä aikansa mutta jotain kummallista mielihyvää siitäkin saa kun ensin oppii ymmärtämään mitä se tarkoittaa kun kellarisaunassa ei koolinkeja pidä lyödä suoraan rivinteeraukseen kiinni (ja sitten sen jälkeen miksi näin on)...

Kun nyt ekologisuus ja luonnonmukaisuus on meillä molemmilla lähellä sydäntä niin erityisesti ekotalon rakenneratkaisuja tutkin suurella mielenkiinnolla - vaikka en edelleenkään voi sanoa oikeasti ymmärtäväni talonrakennusta kokonaisuutena. Ekotalot ovat toisaalta sikälikin hyvä vertailukohta tässä, että tuollainen 50-luvun menetelmillä ja tyylillä rakennettu puutalo purueristeineen ja olemattomine höyrysulkuineen on lukuunottamatta betonikellaria (joka tietysti olisi pitänyt rakentaa jostain betonia vähemmän energiaa vaativasta aineesta kuten savitiilistä tms.) materiaaleiltaan kuin suoraan ekotalo-oppikirjasta. Samoin huomasin olevani kovin samaa mieltä Panu Kailan Talotohtori-kirjan kanssa. Tosin kun asuu taloudessa, jossa ei juuri käytetä eläinkunnan tuotteita edes ruuanlaittoon, jotkut perinnemaalireseptit maitoineen/piimineen ja kananmunineen tuntuvat jotenkin... ällöttäviltä (ja siis tota niinku öö, eikö ne ainekset ala haista pihalla lämpimässä?!). No, koska talo on jo öljymaalilla maalattu ulkoa ei tässä taida olla mitään syytä muutenkaan ryhtyä perinnemaaleja itse keittelemään.

On ekoasenteesta ainakin se etu, että se tiputtaa osan materiaalivalinnoista pois. Helpottaa valintoja :) Ja eipä sitä tuollaiseen vapaasti kosteutta läpäisevään rakenteeseen toisaalta juuri mitään muovista tai itsessään kosteutta hylkivää ilmeisesti kannatakaan laittaa ellei halua leikkiä alustastaan irtoavien, homehtuvien, lahoavien tai muuten pilaantuvien materiaalien kanssa. Talo on pysynyt ilmeisen terveenä jo 53 vuotta sen aikaisilla rakenneratkaisuilla, joten pitäytymällä samoissa ratkaisuissa ei voi kovin paljoa mennä metikköön (varsinkin jos nyt poistetaan satunnaiset päättömät ratkaisut kuten mm. kellarin lattialla olevat muovimatot pois).