Raparperi
9.5.2013
Lättyjen paisto
Kuten kuvasta näkyy, meillä toimii vanha kolan kuuppa grillinsuojana ja sitten kuumuuden suojana grillimestarin jaloille.
Vieläkin vaatii vähän harjoittelua tuo muurikkalättyjen paisto kun ensimmäiset tuppasivat hajoamaan noin kymmeneen osaan...
 |
| KOKONAISIA muurikkalättyjä |
 |
| nakkia, noodeleita ja jälkiruuaksi lättyjä vadelma- ja omenahillolla |
Lintuja
Ympäristössä visertää kauhee määrä lintuja. Eilen olin ulkona puhumassa puhelimessa ja äitini kuuli toisessa päässä lintujen laulun. :)
Nyt uusin tuttavuus on kirjosieppo. Se tykkää katsella minua mutta ei anna ottaa kuvaa. :) Pysähtyy kyllä hienoon asentoon mutta kun painan liipasinta, lentää pois.
Räkättirastaan ovat näköjään tehneet pesän omenapuun oksan haaraan. Kaksi pönttöä on vielä tyhjillään. Viime kesänä toisessa pesi talitintti.
Tikka tässä hommissa muutaman metrin päässä. Osa kuvista aika tärähtäneitä, koska zoomi ei oikein riittänyt. :)
Nyt uusin tuttavuus on kirjosieppo. Se tykkää katsella minua mutta ei anna ottaa kuvaa. :) Pysähtyy kyllä hienoon asentoon mutta kun painan liipasinta, lentää pois.
Räkättirastaan ovat näköjään tehneet pesän omenapuun oksan haaraan. Kaksi pönttöä on vielä tyhjillään. Viime kesänä toisessa pesi talitintti.
Tikka tässä hommissa muutaman metrin päässä. Osa kuvista aika tärähtäneitä, koska zoomi ei oikein riittänyt. :)
28.4.2013
Maankääntö- ja istutusaikatauluttamista
Nyt kun pihasta ovat kaikki lumet sulaneet, voi suunnitella jo maan kääntämistä ja siementen istuttamista.
Lunta on vielä tien puolella, koska sinne ei paista aurinko oikeastaan kuin ihan aikaisin aamulla hetken aikaa.
Jos haluaa istuttaa taimia ekologiseen kierrätysmateriaalista tehtyyn ruukkuun, voi sellaisen tehdä vessapaperirullasta!! Ei oma idea vaan Ekolon.
Lunta on vielä tien puolella, koska sinne ei paista aurinko oikeastaan kuin ihan aikaisin aamulla hetken aikaa.
Kukkia ja riippukeinu-keinumisen odottamista
Oli pakko jo ripustaa riippukeinun kiinnitysköydet puihin. Ei siellä tarkene kuin makuupussin sisällä keinua (aika hyvä idea muuten), mutta vähän lähempänä jo ollaan lämpimiä aikoja. :)
Krookuksia on nyt tänä keväänä enemmän kuin edellisenä. Ihanan violetteja ja valkoisia. Onneksi edellinen emäntä on tykännyt samoista väreistä kukissa kuin minäkin. Eli punainen, keltainen, valkoinen, tumman sininen ja violetti.
Kevättähtiä oli pihassa sinisenä ja on mielestäni todella kaunis pieni kukka. Joten tilasin valkoisen kevättähden sipuleita ja niitä laitoinkin maahan syksyllä, mutta vielä ei ole yhtään noussut. Ei sillä, että muistaisin kunnolla minne niitä tuli laitettua...
Krookuksia on nyt tänä keväänä enemmän kuin edellisenä. Ihanan violetteja ja valkoisia. Onneksi edellinen emäntä on tykännyt samoista väreistä kukissa kuin minäkin. Eli punainen, keltainen, valkoinen, tumman sininen ja violetti.
 |
| kevättähti |
27.4.2013
Uusia kukkia ja muita pihahommia
Oli pakko käydä ostamassa vähän valmiita kukkia. Nyt nämä orvokit ovat kuistilla mutta kun yöpakkaset loppuvat, nämä pääsevät parvekkeen kaiteelle.
Ruusu pääsee kukkapenkkiin ja ruukku-orvokit jonnekin. :)
Ruukkuja ja laatikoita on odottanut parikin vuotta autotallissa pesua....nyt sain vihdoin pestyä.
Rajasimme yrttitarhan jo kivillä. Tuohon kahden kivirivistön väliin tulee kosmos-kukkarivistö.
Niitä oli siinä jo aiemmin ja lisään ostamani valkoisen kosmoksen siemeniä.
Ruusu pääsee kukkapenkkiin ja ruukku-orvokit jonnekin. :)
Ruukkuja ja laatikoita on odottanut parikin vuotta autotallissa pesua....nyt sain vihdoin pestyä.
Niitä oli siinä jo aiemmin ja lisään ostamani valkoisen kosmoksen siemeniä.
Uudet ovet
Pääovi ulkoa
Sivuovi
 |
| ulkoa |
 |
| sisältä |
 |
| sivuoven lasi |
 |
| aiemmin mainittu mysteeritolppa ja kuinka listoitus tehtiin... |
Pannuhuoneen ovi sisältä
Vanhat ovet:
Ensimmäisellä yrityksellä pojat tekivät komia reiän oven yläpuolelle eivätkä nämä tyypit näköjään onnistuneet sitä peittämään. Tuo yläreuna on muutenkin aika kamalan näköinen. Keskimmäinen lista repsottaa hassusti, mutta panelointi vissiin hiukan vaikeutti hommaa....
22.4.2013
Oviremontti, avaimet käteen
Olen vaihteeksi viettänyt lokoisan remonttiaiheisen lomapäivän. Tällä kertaa omalle kontolle jäi lähinnä antaa mielipiteitä kun niitä kaivattiin ja tietysti nuuskia operaation etenemistä.
Ehjän purkaminen on aina rumaa, ja kyllä täytyy sanoa, että pahaa teki katsoa ja kuunnella oviasentajien toimintaa. Ei siksi, että olisivat vaikuttaneet tumpeloilta, tai olisivat vaikuttaneet päissään olevilta, tai käyttäneet suhteettoman raakoja otteita, tai että olisivat kommunikoineet aggressiivia käyttäen (hämmentävää, miten tuo lista kuvaakin meidän "keittiömiehiä" remontin alkutaipaleelta), vaan siksi, että oman rakkaan talon kimpuun käytiin otteilla, joita ei itse tohtisi käyttää.
Harmillista sinänsä, että pari ovea oli ilmeisesti laitettu paikalleen ennen kuin seinään oli tehty lisäpanelointi tai pellit yms. oli asennettu ulkopuolelle, mikä tarkoitti sitä että näitä ovia ei saanut pois saranoiltaan nostamalla. Jokainen voi arvata, lähteekö työmies siinä kohtaa raapimaan maalikerrosten alta saranoiden ruuveja ja suostuttelemaan niitä aukeamaan yli 50 vuoden jälkeen, vai ottaako sorkkaraudan ja repii oven irti karmista... Karmit nyt sinänsä olivat jo saaneet tuomionsa, se oli tiedossa, mutta ovien mahdollista jatkokäyttöä saattaa hiukan haitata murtojäljet saranapuolella... Ja niistä saranoista saa toimivat vain sulattamalla ja uudelleen valamalla.
Täytyy toisaalta kyllä sanoa sekin, että jos itse olisin alkanut purkaa noita vanhoja ovia nätisti, siinä olisi mennyt koko päivä. Tai tuskin olisi riittänytkään. Ja ehkä en myöskään haluaisi maksaa sitä (tupla)hintaa joka seuraisi siitä että työ hidastuu ja sen kesto tuplaantuu, vaikka siitä osuudesta voikin tehdä kotitalousvähennyksen.
Tämän purkutavan tietäen purin itse kuistin oven listat molemmin puolin, siinä kun oli ehjät listat joita varmasti voi kierrättää toisaalla. Hyvä olikin että tein näin, koska sisäseinässä halltex oli liimautunut maalilla kiinni listoihin ja listaa repiessä oli vaarassa lähteä isompikin läntti pintaa. Ei niin, etteikö valkoista maalia olisi vielä, mutta lommohan siihen olisi jäänyt kun ronskisti olisi ammattimies repäissyt.
Työn ohessa paljastui mm. vastaus siihen kummalliseen koteloon sivuoven vieressä, joka on aiemminkin mainittu tämän projektin yhteydessä. Kotelon sisältä paljastui sokkelin kulma. Sokkeli siis on jotakuinkin hieman paksumpi kuin talon seinä sokkelista ylöspäin (tämän olisi toki voinut järkeillä kellarin portaikon seinää katsomallakin). Lienee hienoa päästä listoittamaan uudelleen tällaisia ratkaisuja niin, että asiakaskin on tyytyväinen... mutta näiltä herroilta homma hoitui. Vanhasta viereisen oven listasta myös sirkkelöivät samaan nurkkaan tulleeseen uuteen listaan lähes täydellisesti sopivan kappaleen, ja tuon sokkelikotelonkin palauttivat nätisti paikalleen. Tosin valkoiset listat näyttävät hieman orvoilta kaiken sen lakatun puun ja tummanruskean oven rinnalla, mutta saahan ne maalattua...
Toinen paljastus oli pannuhuoneen kynnyksen lahous. Päältä hyvä, alta läpimätä. Ei toisaalta mikään ihme ottaen huomioon rakenteen: Maanvarainen laatta 1,5 metriä maanpinnan alapuolella, sen päällä puinen kynnys (varmaan siinä jotain pikeäkin välissä on ollut), ja myöhemmin laatan päälle on tehty 2-3 sentin lisävalu, jolla on muotoiltu kynnyksen vierestä lyhimmillään alle viiden sentin päästä kulkemaan kouru sadevesille pannuhuoneen lattiakaivoon. Tämä lisävalu oli luonnollisestikin ajan kanssa imenyt vettä ja irtautunut pakkasilla pohjalaatasta, ja kynnyksen kohtalo oli täten sinetöity. Kuvassa kynnys pinon päällä.
Uusi ovihan tähän kohtaan kiilattiin paikalleen ja uretenoitiin, ja uuden kynnyksen pelti viedään siihen pohjalaattaan asti, joten kun tuo paikka nyt jossain vaiheessa korjataan laastilla, veden on vähän vaikeampi päästä tekemään tuhoja, varsinkin kun sadevesi ei enää kulje entistä reittiään (ellei satu tulva kohdalle).
Ihan putkeen ei projekti mennyt, sillä myyjä oli mitoittanut muutaman sentin liian korkean oven parvekkeelle. Tämä osuus jää siis jälkitoimitukseen (3-4 viikkoa ellei hyvin käy), mutta kun vanhat ovet nyt edelleen ovat paikallaan niin eipä tämä nyt niin kauhiasti harmita. Varsinkin kun lasku koko lystistä tulee vasta sitten kun kaikki on valmista.
Täytyy myös sanoa, että vaikka välillä suomalaisia työmiehiä kuulee moitittavan siitä, että jätetään kamala sotku, niin nämä kyllä oikeasti harjalla siistivät jälkensä (mikä toki oli myös kauppaa tehdessä sovittu). Tottakai imuria piti käyttää vielä ja ovetkin pitää pyyhkiä tehdaspölyistä, mutta suorastaan siistihän tämä remontti oli.
Ehjän purkaminen on aina rumaa, ja kyllä täytyy sanoa, että pahaa teki katsoa ja kuunnella oviasentajien toimintaa. Ei siksi, että olisivat vaikuttaneet tumpeloilta, tai olisivat vaikuttaneet päissään olevilta, tai käyttäneet suhteettoman raakoja otteita, tai että olisivat kommunikoineet aggressiivia käyttäen (hämmentävää, miten tuo lista kuvaakin meidän "keittiömiehiä" remontin alkutaipaleelta), vaan siksi, että oman rakkaan talon kimpuun käytiin otteilla, joita ei itse tohtisi käyttää.
Harmillista sinänsä, että pari ovea oli ilmeisesti laitettu paikalleen ennen kuin seinään oli tehty lisäpanelointi tai pellit yms. oli asennettu ulkopuolelle, mikä tarkoitti sitä että näitä ovia ei saanut pois saranoiltaan nostamalla. Jokainen voi arvata, lähteekö työmies siinä kohtaa raapimaan maalikerrosten alta saranoiden ruuveja ja suostuttelemaan niitä aukeamaan yli 50 vuoden jälkeen, vai ottaako sorkkaraudan ja repii oven irti karmista... Karmit nyt sinänsä olivat jo saaneet tuomionsa, se oli tiedossa, mutta ovien mahdollista jatkokäyttöä saattaa hiukan haitata murtojäljet saranapuolella... Ja niistä saranoista saa toimivat vain sulattamalla ja uudelleen valamalla.
Täytyy toisaalta kyllä sanoa sekin, että jos itse olisin alkanut purkaa noita vanhoja ovia nätisti, siinä olisi mennyt koko päivä. Tai tuskin olisi riittänytkään. Ja ehkä en myöskään haluaisi maksaa sitä (tupla)hintaa joka seuraisi siitä että työ hidastuu ja sen kesto tuplaantuu, vaikka siitä osuudesta voikin tehdä kotitalousvähennyksen.
Tämän purkutavan tietäen purin itse kuistin oven listat molemmin puolin, siinä kun oli ehjät listat joita varmasti voi kierrättää toisaalla. Hyvä olikin että tein näin, koska sisäseinässä halltex oli liimautunut maalilla kiinni listoihin ja listaa repiessä oli vaarassa lähteä isompikin läntti pintaa. Ei niin, etteikö valkoista maalia olisi vielä, mutta lommohan siihen olisi jäänyt kun ronskisti olisi ammattimies repäissyt.
Työn ohessa paljastui mm. vastaus siihen kummalliseen koteloon sivuoven vieressä, joka on aiemminkin mainittu tämän projektin yhteydessä. Kotelon sisältä paljastui sokkelin kulma. Sokkeli siis on jotakuinkin hieman paksumpi kuin talon seinä sokkelista ylöspäin (tämän olisi toki voinut järkeillä kellarin portaikon seinää katsomallakin). Lienee hienoa päästä listoittamaan uudelleen tällaisia ratkaisuja niin, että asiakaskin on tyytyväinen... mutta näiltä herroilta homma hoitui. Vanhasta viereisen oven listasta myös sirkkelöivät samaan nurkkaan tulleeseen uuteen listaan lähes täydellisesti sopivan kappaleen, ja tuon sokkelikotelonkin palauttivat nätisti paikalleen. Tosin valkoiset listat näyttävät hieman orvoilta kaiken sen lakatun puun ja tummanruskean oven rinnalla, mutta saahan ne maalattua...
Toinen paljastus oli pannuhuoneen kynnyksen lahous. Päältä hyvä, alta läpimätä. Ei toisaalta mikään ihme ottaen huomioon rakenteen: Maanvarainen laatta 1,5 metriä maanpinnan alapuolella, sen päällä puinen kynnys (varmaan siinä jotain pikeäkin välissä on ollut), ja myöhemmin laatan päälle on tehty 2-3 sentin lisävalu, jolla on muotoiltu kynnyksen vierestä lyhimmillään alle viiden sentin päästä kulkemaan kouru sadevesille pannuhuoneen lattiakaivoon. Tämä lisävalu oli luonnollisestikin ajan kanssa imenyt vettä ja irtautunut pakkasilla pohjalaatasta, ja kynnyksen kohtalo oli täten sinetöity. Kuvassa kynnys pinon päällä.
Ihan putkeen ei projekti mennyt, sillä myyjä oli mitoittanut muutaman sentin liian korkean oven parvekkeelle. Tämä osuus jää siis jälkitoimitukseen (3-4 viikkoa ellei hyvin käy), mutta kun vanhat ovet nyt edelleen ovat paikallaan niin eipä tämä nyt niin kauhiasti harmita. Varsinkin kun lasku koko lystistä tulee vasta sitten kun kaikki on valmista.
Täytyy myös sanoa, että vaikka välillä suomalaisia työmiehiä kuulee moitittavan siitä, että jätetään kamala sotku, niin nämä kyllä oikeasti harjalla siistivät jälkensä (mikä toki oli myös kauppaa tehdessä sovittu). Tottakai imuria piti käyttää vielä ja ovetkin pitää pyyhkiä tehdaspölyistä, mutta suorastaan siistihän tämä remontti oli.
21.4.2013
Huomenna saadaan uudet ovet
Tänään olemme raivanneet eteistä, kuistia, portaikkoa tyhjäksi, että mahtuu ovia asentaan. Ja ettei tarvitse varoa tauluja tms. kuljettaessaan isoja ovia ja karmeja.
Esa jää kotiin katsomaan miten ovien asennus sujuu ja varmistaa, että ovet ovat oikeanlaiset...
Huomenna siis töiden jälkeen tiedossa imurointia, tavaroiden järjestelyä ja uusien ovien ihastelua! :)
Toivottavasti pölyä ei ole ihan jokapaikassa...
Esa jää kotiin katsomaan miten ovien asennus sujuu ja varmistaa, että ovet ovat oikeanlaiset...
Huomenna siis töiden jälkeen tiedossa imurointia, tavaroiden järjestelyä ja uusien ovien ihastelua! :)
Toivottavasti pölyä ei ole ihan jokapaikassa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)