Edellisessä kirjoituksessani mainitsin kutkuttavasta projektista liittyen talon lämmitysjärjestelmän sydämen vaihtamiseen. Hommahan lähti siitä, kun keväällä, kiitos median, havahduin vastuullisen öljylämmittäjän velvollisuuteen olla selvillä öljysäiliönsä kunnosta. Löytyi alan ammattilainen jonka kanssa sovittiin tapaaminen pannuhuoneeseen. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan kuten odotettiin...
Ensinnäkin, pelastuslaitoksen tietojen mukaan talossa on öljylämmityslaitteisto ja säiliö, mutta ne olisivat vuodelta 1975. Ok, edellinen omistaja ei ollut muistanut kertoa ex-työnantajalleen kattilan vaihdosta, mutta ei se mitään. Sillä oli enemmän väliä, kun tarkastaja silmämääräisesti arvioi öljysäiliötä, kopautti peltiä ja sanoi, että säiliö on hyvinkin todennäköisesti vuodelta -75, ja että kolmen millin teräslevy, josta silloin säiliöt tehtiin, on ehtinyt näiden 40 vuoden aikana syöpyä todennäköisesti maksimissaan yhden millin vahvuiseksi. Kuulema vastaavat säiliöt ovat poikkeuksetta elinikänsä päässä, ja jos säiliö nyt tyhjennettäisiin ja tutkittaisiin, voi hyvin olla että tarkastuksen aikana pohjaa tökittäettä siihen tulisi jopa reikä, jolloin säiliö olisi heti käyttökiellossa (ja omistajalla sormi suussa). En tiedä miten paljon puheissa oli dramatisointia sillä tarkoituksella, että laiskat ja pihit talolliset saadaan tekemään asialle jotain ennenkuin säiliö ihan oikeasti prakaa, koska mitään selkeää määräaikaa ei kuitenkaan tullut säiliön vaihtamiselle tai pinnoitukselle. Ystävällistä.
Vanhan terässäiliönhän tosiaan voi vaihtamisen lisäksi myös lasikuiduttaa sisäpuolelta, eikä kuulema olisi edes järkyttävän kallista (vajaa puoltoista tonnia oli lupaus). Kun kuitenkin meillä on alusta lähtien ollut tavoitteena siirtyä öljystä johonkin ekologisempaan vaihtoehtoon, pinnoitus jäi varasijalle. Pellettilämmitystä oli ajateltu jo aiemmin mahdollisena öljyn korvaajana, ja tästä alkoi aiheeseen lähempi perehtyminen (laitteiden hinnat, mitä kaikkea vaaditaan, millainen siilo jne). Aikani verkossa tongittuani pääsin jotakuinkin jyvälle siitä millainen lopputulos voisi olla, ja millainen hintahaarukka suunnilleen olisi. Haarukoin verkosta myös pellettilämmitykseen perehtyneitä urakoitsijoita, ja lähetin kuvauksen tarpeesta ja yhteydenottopyynnön ensin parille parhaalta vaikuttavalle. Tässä kohtaa oltiin toukokuun kolmannella viikolla. Kummastakaan urakoitsijasta ei kuitenkaan kuulunut yhtään mitään, mutta soitettuani perään toiselle tämä lupautui tulemaan tutustumaan kohteeseen. Tulikin, ja päädyttiin pariin eri vaihtoehtoon, ja näistä luvattiin tarjous "juhannuksen jälkeen" (olihan nyt jo kesäkuun puoliväli).
Olin vielä toukokuun lopulla laittanut kolmannellekin urakoitsijalle viestin, kun alkoi näyttää siltä että on tavanomaisen vaikea saada urakoitsijoita innostumaan urakoimisesta. Tämä ehti vastata päivää ennen em. urakoitsijan kanssa sovittua tapaamista, ja nytkin kuulema olisi tarjota ratkaisu. Lupasi soitella juhannuksen jälkeen - kuinkas muuten. Juhannus meni meillä reissussa, ja kotiuduttiin kesäloman viettoon. Ei kuulunut yhteydenottoa eikä tarjousta.
Miun loma loppui, ja sen kunniaksi neljä viikkoa edellisestä laitoin näille kummallekin hyvin kohteliaan viestin, jossa muistutin siitä mitä on sovittu, ja sanoin että asia kiinnostaa yhä. Herroja ei ilmeisesti kiinnostanut, koska eivät jaksaneet mitenkään reagoida. Muistin sitten jokaisen vanhan talon omistajan parhaan kaverin, eli RMT-foorumin, parkaisin siellä tuskani julki ja pyysin suosituksia urakoitsijasta joka (Laurakaisan termein) osaa käyttää sekä puhelinta että kalenteria. Sainkin onneksi yhden firman nimen, ja kyselin kiinnostaisiko meidän projekti vaikka selvästikään pellettilämmitys ei kuulunut firman ydinliiketoimintaan. Kertoivat että kyllä kiinnostaa, tarvittava ammattitaito löytyy, ja lupasivat tulla käymään. Sovittiin aika. Ovikello soi sovittuna päivänä kolme minuuttia yli sovitun ajan - ja pahoittelivat vielä myöhästymistään!
Tuli aika nopeasti selväksi, että nämähän olivatkin maalämpömiehiä, tosin kohteliaita sellaisia. Kuuntelivat meidän perustelut ja epäilykset siitä riittääkö potku tuottaa tarpeeksi kova lämpö öljylämmitykselle mitoitettuun verkkoon. Lupasivat kuitenkin tehdä tarjoukset sekä pellettilämmityksestä että maalämmöstä seuraavalla viikolla. Seuraavalla viikolla tulikin ihan kohtuullinen, joskin ehkä työmäärältään hiukan ison kuuloinen tarjous pelletistä (halusimme, tai etenkin mie halusin ulkoistaa myös siilon rakentamisen), maalämmön tarjous luvattiin ja tuli viikonlopun jälkeen. Noh, maalämpö tulisi tarjousten mukaan pari tonnia kalliimmaksi kuin pellettiratkaisu, tosin ensimmäinen energialaskelma näytti sen verran alakanttiin vedetyltä että pyysin uuden vähän suuremmalla lämmitystarpeella, ja hinnan muutaman patterin vaihdolle (vanhat yksilehtiset eivät kovilla pakkasilla oikein pärjää nytkään, saati sitten jos kiertovesi ei ole yhtä kuumaa). Sain mitä pyysin, ja päädyin tonkimaan verkosta vuorostaan maalämpöpumppujen maailmaa.
Olimme kahden vaiheilla, onhan maalämpö toki moderni ja juuri niin ekologinen kuin se sähkö jolla järjestelmää pyöritetään. Toisaalta polttamisessa on sellaista alkukantaista voimaa mitä ei kompressorista löydy, ja pelletillä voi heittämällä korvata öljyn tarvitsematta murehtia lämmön riittävyyttä tai lämmönjaon muutoksia. Kellarissa ei kuitenkaan oikein ole hyvää tilaa pellettisiilolle, ainoastaan V-pohjaisella siilolla päästäisiin yli 4,5 kuution tilavuuteen, mikä taas on minimi jos aikoo pellettinsä tilata kotiin puhallettuna. Pellettijärjestelmän ylläpidon tarpeesta on myös kaikenlaisia kertomuksia, ja riippuu tietysti laitteistokokonaisuudesta ja tilojen yms rajoitteista miten hyvin tai huonosti pelletti kulkisi siilosta polttimeen ja polttomaljaan tai -arinalle.
Viimeinen niitti ratkaisun syntymiselle oli kuitenkin se, kun laskin käyttökustannuksia nykyhinnoin, 10-15 vuoden minimi- ja maksimihinnoin sekä parilla muulla skenaariolla. Tulos oli, että maalämmöllä lämmittäminen maksaisi nykyhinnoilla vuodessa jotakuinkin kolmasosan siitä mitä öljyllä lämmittäminen nykyisellä laitteistolla, pelletin ollessa suunnilleen näiden puolivälissä. Vaikka sähkön hinta nousisi kaksinkertaiseksi siihen nähden millaisia tajouksia nyt on vesivoimalla tuotetusta sähköstä, maalämpö olisi silti edullisin ratkaisu. Mitään takaisinmaksuaikaa en alkanut laskemaan, koska maalämmön ja pellettilämmityksen käyttökustannusten ero on sitä luokkaa että se selvästi syö hankintakustannusten eron nopeaan. Valinnan puolesta puhuu sekin, että maalämpö on huolettomampi kuin öljylämmitys, ei tarvitse vahtia säiliön täyttöastetta, eikä kenenkään tarvitse opetella pelletin syöttöruuvin tukoksen selvitystä tms. Toki nyt sitten lämmitys tulee olemaan enemmän sähkön varassa kuin ennen, mille ajatukselle ainakin mie olen vähän allerginen. Viime aikainen uutisointi sähköntuotannon ongelmista kysynnän suurentuvan vaihtelun ja matalien kuluttajahintojen takia saa miettimään onko itse osa ratkaisua vai ongelmaa - sen lisäksi että kompressori pyörii huomattavasti kovemmilla tehoilla kun lähestytään -20C:tä, kovimmilla pakkasilla tulee sähkövastuskin vielä kaveriksi täsmälleen samaan aikaan kun kaikki siirtojohdot valtakunnan rajoilla ovat jos nyt ei kirjaimellisesti punaisena niin kuitenkin täydellä kuormalla, ja hiililauhdelaitoksia ajetaan ylös sikäli kun niitä ei ole säilötty niin syvälle naftaliiniin että käyttöönottoon menee viikkoja. Niillä keleillä olisi hienoa, jos voisi hanikasta kääntää polttimen päälle ja lämpöpumpun seis, mutta kun se säiliö... Eikä muutaman vuorokauden vuosittaista käyttöä varten kannata investoida mihinkään uuteen kattilaratkaisuun. Se olisi ekologisestikin täysin mieletöntä. Tulemme siis olemaan jonkunmoinen osa ongelmaa, mutta onneksi sentään pumpun voi ohjelmoida olemaan pyörimättä vuorokautisen huippukulutuksen tunteina aamuin illoin. Tai ainakin sitä voi kokeilla, senhän näkee sitten miten nopeasti ilman erillistä isoa varaajaa lämpö karkaa talosta kun pakkanen paukkuu ulkona...
Tarinaan seuraa jatkoa, kunhan päästään purkamaan vanhaa ja kasaamaan uutta. Tulee kunnon remonttimeininkiä, meteliä, pölyä, sotkua, työmiehiä... Pilkotaanpa pätkä betoniseinääkin kappaleiksi. Ja onhan vielä sekin jännitettävänä, mitä löytyykään vanhan öljysäiliön alta kun se on pilkottu palasiksi - onko siellä puhdas betonivalu, vai löytyykö jälkiä tihkuneesta öljystä...!!!
Älkää menettäkö yöunianne, emme mekään niin aio tehdä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.