Jotkut kaivaa talon vierustat auki ja upottaa hienon sadevesijärjestelmän maahan, meillä ainakin toistaiseksi mennään vähän kevyemmällä ratkaisulla, joka noudattaa talon alkuperäistä tapaa: puuruuhet eli ylijäämämateriaaleista kasatut puiset kourut.
Alla tuorein tekele, seinustalla läpilaho edeltäjänsä. Tästä tein sen verran lyhyen että tuosta mahtuu nyt ajamaan ruohonleikkurilla kourun ja aidan välistä, ennen ei mahtunut. Samoin käytin modernisti ruuveja enkä nauloja, ja muotoilin kourutaltalla pohjan yläpintaan kourumaista muotoa. Tämä taltan kanssa nävertäminen olikin melkein hauskinta koko hommassa, en yhtään ihmettele että joku saattaa hurahtaa puuveistosten tekemiseen.
Vesi jatkaa kuvasta ulos vasemmalle nurmikkoon tehtyä uraa pitkin ja siitä lyhyen putkenpätkän kautta pensasaidan juurakon läpi kadun varren ojaan.
Näin "uutena" (puutavara tosin on jo lähemmäs 60 vuotta vanhaa purkulautaa, mutta kuten väristä näkyy, ihan priimaa) nuo pistävät vaaleuttaan silmään, mutta eiköhän se väri siitä parane pikkuhiljaa, ja lopulta kouru sulautuu maisemaan kuten alla näkyvä vanha jatkoskappale.
Kuten ilmeisesti edellisetkään, näitäkään ei ole varsinaisesti kyllästetty millään, tosin öljyvahasin ne Osmolla muutamaan kertaan edes jonkunmoisen kosteudenkeston saamiseksi, joten jää nähtäväksi miten kauan menee ennenkuin alkavat kunnolla lahoamaan. Olettaisin että vuosia siinä kuitenkin menee...
p.s. toisin kuin alla lukee, tämän kirjoitti Esa (meni nyt kuvaajan piikkiin koko stoori) :)
just samalla mallilla rakentelin mökille kourut...naulasin tosin. Hyvin toimii tämäkin malli. Kestopuuta käytin kun oli ilimasta tavaraa. nm puuhapike
VastaaPoista